Tietoyhteiskunnan ja paikallisen osaamisen kehittäminen Kuusamon kunnassa

Ensimmäiset kymmenen vuotta

ESIPUHE 

Tämä raportti valmistui alunperin englanninkielisenä ensimmäiseen tammikuussa 1997 Kuusamossa järjestettyyn LOCREGIS-seminaariin ja nyt se on kaikkien kiinnostuneiden käytettävissä myös suomenkielisenä.

Yhtenä LOCREGIS-projektin tärkeänä tavoitteena on kerätä ja levittää tietoa alueellisista ja paikallisista tietoyhteiskuntahankkeista. Tässä suhteessa Kuusamossa viimeisen kymmenen vuoden aikana tehtyä pioneerityötä on pidettävä erityisen arvokkaana.

LOCREGIS-projekti käynnistyi vuoden 1996 syyskuussa ja jatkuu vuoden 1998 alkupuolelle. Edellä mainitun lisäksi hankkeessa kehitetään alueellisten ja paikallisten tietoyhteiskuntahankkeiden menestystekijöiden arviointikriteereitä sekä pyritään monin eri tavoin edistämään asiantuntijoiden verkottumista ja kokemusten siirtoa. Projekti on käynnistynyt unionin pääosasto XVI:n aloitteesta ja sen koordinoinnista vastaa Suomen Kuntaliitto. Pääasiallisina kohdealueina ovat unionin uudet jäsenmaat Itävalta, Ruotsi ja Suomi ja niiden tavoite 1- ja 6-ohjelmien alueet. Luonnollisesti myös muualla saaduista kokemuksista ollaan kiinnostuneita.

Tämän Kuusamon 10 viimeisen vuoden kehityksestä kuvaavan raportin on valmistanut Koillismaan Yrityspalvelukeskus Oy, missä materiaalin koonnan ja kirjoitustyön on tehnyt Vesa Tornberg. Raportin toimituskunnassa ovat työskennelleet seuraavat henkilöt: Heidi Ahonen, Outi Anttila, Pekka Kantola, Tauno Korpela ja Jouni Viinikka. Toimituskunta haluaa kiittää kaikkia raportin laadintaan resursseja antaneita tahoja.

LOCREGIS-projektin puolesta kiitän kaikkia tämän tärkeän kuvauksen laadintaan osallistuneita.

Heikki Lunnas

projektipäällikkö




1. TAUSTAA

Tulevaisuuden taloudellinen ja sosiaalinen hyvinvointi kunnissa tulee suuressa määrin riippumaan siitä kuinka niissä kyetään osallistumaan informaatioyhteiskunnan kehitykseen ja kuinka kunnissa opitaan hyödyntämään parhaalla mahdollisellatavalla informaatioyhteiskunnan palveluja, jotka oikein hyödynnettynä auttavat niiden kehittymistä. Tämä raportti kuvaa kehitysprosessia ja nykyistä tilaa Kuusamossa.

Kuusamon kunta sijaitsee Koillis-Suomessa Oulun läänin koillisosassa n. 830 km Helsingistä pohjoiseen. Keskeisimmät kunnan kokoa kuvaavat tiedot ovat seuraavat:

*pinta-ala 5 805 km2 (n. 1/7 Tanskan pinta-alasta)

*asukasluku 18 624 (30.9.1996), josta taajamissa 61,5%

*asukastiheys 3,7 asukasta/km2

*elinkeinorakenne: alkutuotanto 16 %, jalostus 23 %, palvelut
61 % (erityisesti matkailu).

Tämä raportti käy läpi tärkeimmät projektit ja aktiviteetit, jotka ovat olleet olennaisia osia telematiikkaosaamisen kehittymisessä Kuusamon kunnassa lähes tarkalleen kymmenen vuotta sitten (1987)alkaneen aktiivisen kehitystyön jälkeen. Tässä raportissa telematiikka konsepti sisältää hyvin laajasti kaikki palvelut jotka voidaan toteuttaa hyödyntäen tietokone-, informaatio- ja teleliikennetekniikkaa. Näitä telematiikkapalveluja voidaan käyttää kaikkialla missä on puhelinyhteys ja tietolikkennevalmiuksin varustettu tietokone käytössä.

Raportti käy läpi kaikki tärkeimmät projektit, jotka on toteutettu viimeisen kymmenen vuoden aikana Kuusamossa tai joita toteutetaan parhaillaan. Jokaisesta projektista on lähinnä seuraavat kolme pääaluetta sisällytetty tähän raporttiin yhteenvedon omaisesti:

*projektin suunnittelu, 

*toteutustapa ja käytetyt menetelmät sekä

*projektin opetukset ja todetut ”parhaat käytännöt 

(best practices)”.


2. PÄÄPROJEKTIT

2.1 Yleistä

Nykyisen telematiikkaosaamisen ja informaatioyhteiskunnan kehittymistä Kuusamossa on edeltänyt voimakas ja systemaattinen tietouden ja valmiuksien parantaminen alueella. Kehitysprosessin liikkeellepaneva voima on ollut Kuusamon kunta, joka oli yksi ensimmäisiä kuntia Suomessa, joka aloitti käyttämään strategiapohjaista suunnittelua kuntasuunnittelussa. Aktiivinen vaihe alkoi vuonna 1987, kun pitkäkantoinen strateginen päätös tehtiin kunnassa edistää vahvasti informaatiotekniikkaa ja sen hyödyntämistä.

Useita informaatiotekniikka-alan projekteja alkoi tähän aikaan. Ajanjaksoa voidaan kutsua Kuusamon telematiikkaosaamisen ja informaatioyhteiskuntakehityksen ensimmäiseksi vaiheeksi. Tärkein projekti ensimmäisen vaiheen aikana oli KUUSAMOon... projekti, joka oli eräänlainen sateenvarjoprojekti ja jonka tavoitteena oli kehittää mahdollisimman laaja-alaisesti informaatiotekniikan käyttöä ja hyödyntämistä Kuusamossa. Useita muita projekteja ja aktiviteetteja toteutettiin projektin alla. Näitä olivat mm. RukaÄssä-teleshopping kokeilu ja Tietotupa projekti. Näitten lisäksi Kuusamon kunta osallistui useisiin kansallisiin aktiviteetteihin kuten esim, KUNPA (Kunnalliset Palvelut)
-projektiin, jonka tavoitteena oli kehittää kuntien palveluja käyttäen informaatiotekniikkaa apuna ja ASHA (Asioiden Hallinta) -työryhmä, joka oli osa kansallista TELMO-projektia ja jonka tavoitteena oli selvittää mitä kunnan palveluja voitaisiin vuorovaikutteisestitarjota kuntalaisille tietoverkoista. 

Ensimmäinen etä- ja monimuoto-opetusohjelma KASTE (Kuusamossa ASentajasta TEknikoksi) suunniteltiin vuoden 1989 aikana ja se alkoi 1990. Muita projekteja ja kokeiluja joita toteutettiin tai joihin osallistuttiin ensimmäiseen vaiheen aikana olivat mm. TELE­SATAMA, MOVE (MOimuoto-opetus tietoVErkossa) ja EU-tietoliikennehankken RACE-APPSN (Application Pilot for People with Special Needs), ”kuvapuhelin palvelujärjestelmä vanhuksille ja vammaisille” kokeilu. Samaan aikaan myös ensimmäiset yritykset jotka varsinaisesti alkoivat operoida tietokoneiden ja tietoliikenteen alueella perustettiin Kuusamoon.

Edellä mainitut projektit johtivat kehityksen toiseen vaiheeseen, jonka voidaan sanoa alkaneen 1990. Toisen vaiheen tärkein projekti oli Telmo Kuusamoon
-projekti. Se oli ensimmäinen Suomessa toteutettu palveluverkkokokeilu, jonka kohteena oli harvaanasuttu maaseutualue. KASTE ja ASTEK (Tietotekniikan teknikkokoulutus) etäopetusohjelmat toteutettiin pääasiassa tämän vaiheen aikana. Muita projekteja ja aktiviteetteja olivat Yhteispalvelupiste (kunnan) yhden luukun palvelujärjestelmä. MoniKuu-projekti(liikkuva monipalvelupiste) ja Matkailunvarausjärjestelmä (paikallisen ohjelmistoyrityksen sovellus matkailualalle).

Kolmas vaihe (1995 - 1997) kehityksessä alkoi laajan Koillismaan tietoverkko projektin myötä yhteistyössä Pudasjärven ja Taivalkosken kuntien kanssa. Vuoden 1995 alussa kunta asetti TEPATE (TElematiikkaPAlveluTEollisuus)
-työryhmän, jonka tehtävänä oli kehittää strategia telematiikkapalveluteollisuuden liiketoimintamahdollisuuksien kehittämiseksi Koillismaalle. Vuoden 1996 aikana toteutettiin myös Oulun Teknologiakylän koordinoimana Pohjois-Suomen Tiedon Valtatie-hanke, missä Kuusamo oli mukana hyvin aktiivisesti. Muita kolmannen vaiheen aikana toteutettuja ja aloitettuja projekteja ovat mm. GIS (paikkatieto) projekti, Paikannusprojekti (digitaalinen kartoitus ja maanmittaus), THS (kunnan tietohallintostrategia) työryhmä ja TELMED (telematiikka lääketieteessä) kokeilut.

Tänään useat myös ensimmäisen ja toiseen vaiheen aikana toteutetut projektit ja niiden aikana luodut järjestelmät ja palvelut ovat jokapäiväisessä käytössä tai jatkokehityksen alla. 

Edellä esitetyn kymmenvuotisen paikallisen tietotaidon ja informaatioyhteiskuntakehityksen myötä on valtakunnallisten teknologiatoimittajien ja tutkimuslaitosten kiinnostus ja panostus Kuusamoon ja Koillismaahan kasvanut voimakkaasti. Alueen kuntien, teleoperaattorin ja yksityisten yritysten investoinnit ovat kasvaneet alueella merkittävästi. Alueellinen yhteistyö on kehittynyt erityisesti Koillismaan kuntien välillä, mutta myös kuntien ja yksityisten yritysten välillä. Koillismaan imago on kehittynyt myönteisesti ja uudet työpaikkamahdollisuudet kiinnostavat koulutettuja paluumuuttajia, joilla on alueen kehityksen kannalta arvokasta osaamista.

Kehitysprosessin taloudellisen kannattavuuden arviointi on vaikeaa strategisesta ja pitkälle luotaavasta infrastruktuuripanostuksesta johtuen, mutta on jo osoituksia, että kehitysprosessi on mahdollistanut jatkuvan ja yhä enemmän käytännön liike- ja palvelutoimintaan kytkeytyvän kehittämistoiminnan.

Eri kehitysvaiheissa on arvioidut kokonaisinvestoinnit olleet seuraavaa luokkaa: Vaihe I noin 2 milj. mk., Vaihe II noin 3 milj. mk. sekä Vaihe III noin 25 milj. mk. Kokonaisuudessaan Kuusamossa työllistyy telematiikan parissa nykyään noin 65 henkilöä, joista noin 45 paikallisissa yrityksissä, 10 opetustoiminnassa eri oppilaitoksissa sekä 10 kunnassa. Vaiheiden I ja II työllisyysvaikutuksen voidaan arvioida olevan noin 40 henkilöä. Kolmannen vaiheen projektit työllistävät tällä hetkellä noin 10 henkeä. On huomattava, että siirryttäessä kolmanteen vaiheeseen on panostus kehitykseen kymmenkertaistunut ja tulokset tästä tulevat näkymään vasta vuosien päästä. Perustellusti voidaan arvioida, että työllisyysvaikutus vuonna 2010 tulee olemaan satoja ehkä noin 200 - 300 henkeä

 

2.2 Ensimmäinen kehitysvaihe 1987 - 1990

Kuten edellä jo mainittiinkin oli kehitystyön liikkeellepanevana voimana Kuusamon kunta. Kehityksen perusta luotiin, kun kunnassa järjestettiin projektityön koulutusohjelma vuonna 1986. Aktiivinen vaihe alkoi vuonna 1987, kun kunnassa tehtiin stratekinen päätös keskittyä vahvasti informaatiotekniikkaan ja sen mahdollisuuksiin.

2.2.1 KUUSAMOon...projekti

KUUSAMOon... projekti (1988 - 1990) oli ensimmäinen laaja kehitysohjelma informaatio- ja teletekniikan alueella Kuusamon kunnassa.

KUUSAMOon... projektin suunnittelu

KUUSAMOon projektin suunnittelu alkoi vuoden 1987 loppupuolella, kun ryhmä kunnan virkamiehiä yhdessä alan muiden avainhenkilöiden kanssa kokoontuivat vaihtamaan ajatuksia ja visioimaan informaatio- ja teletekniikan kehittymiseen liittyviä asioita. Päämääränä oli kehittää strategia telematiikan hyödyntämiseksi Kuusamossa. Työryhmä käytti mm. SWOT-analyysimenetelmää työstäessään ohjelmastrategiaa. Työryhmä kokoontui useita kertoja loppuvuoden aikana ja teki projektisuunnitelman, joka hyväksyttiin lopullisesti kunnassa vuoden 1987 lopussa.

Projektin alussa, alkuvuodesta 1988, määriteltiin projektille ns. viiden kohdan ohjelma, mikä perustui edellä mainittuihin strategiakokouksiin ja niissä luotuihin päälinjauksiin:

1)Osaamistason parantaminen.

2) Tietotekniikan hyödyntäminen yritystoiminnassa.

3) Teknisten edellytysten varmistaminen.

4) Sidosryhmien sitominen.

5) Kuntakuvan terävöittäminen.

KUUSAMOon... projektin toteutus

KUUSAMOon -projekti oli rakenteeltaan eräänlainen ”sateenvarjoprojekti”, jonka alla toteutettiin useita osaprojekteja ja kokeiluja.

KUUSAMOon -projektille muodostettiin projektiryhmä, jonka koostumus oli seuraava: projektipäällikkö, kunnan edustajina henkilö keskushallinnosta, ATK-suunnittelija sekä edustajat opetustoimesta ja elinkeinotoimesta sekä paikallisen yrittäjäjärjestön edustaja. Projektiryhmä toimi projektin ohjaavana ja toimeenpanevana elimenä ja projektipäällikkö toteutti hankkeita eri osaprojekteissa olevien henkilöiden kanssa.

Jokainen osaprojekti toteutettiin alkuperäisen viisiosaisen ohjelmastrategian eri osa-alueilla projektiryhmän ohjauksessa. Seuraavat osaprojektit ja aktiviteetit toteutettiin eri ohjelma strategia-alueilla:

1) Osaamistason parantaminen.

Ensimmäinen askel tällä alueella oli tietotupatoiminnan aloittaminen. Tietotuvassa annettiin kuntalaisille perusopetusta tietokoneiden ja informaatiotekniikan käytössä sekä tarjottiin tietoteknisiä välineitä vapaasti käytettäväksi.

Useita alan koulutusohjelmia ja kursseja järjestettiin projektin aikana mm. paikallisissa kouluissa, kunnan työntekijöille jne. ja ATK-koulutus tuli pysyvästi koulujen opetusohjelmiin tänä aikana. Myös kunta tuki kehitysprosessia mm. järjestämällä työntekijöille tietokoneiden yhteishankintoja. Ensimmäinen yhteishankinta, joka sisälsi 50 PC:tä, kaikki modeemivarustuksella, tehtiin jo vuonna 1988.

2) Tietotekniikan hyödyntäminen yritystoiminnassa.

KUUSAMOon -projektin aikana toteutettiin tutkimus, jossa selvitettiin informaatiotekniikan hyödyntämismahdollisuuksia Kuusamossa. Tutkimuksessa selvitettiin myös muualla Suomessa olevien telematiikkayritysten sijoittautumismahdollisuuksia/halukkuutta Kuusamoon. Tutkimuksen tehtiin yhdessä Tampereen teknillinen korkeakoulun kanssa. Tutkimuksessa haastateltiin yrityksien johtajia ja työntekijöitä ympäri maata. Tutkimustulokset osoittivat, että on olemassa hyvin lupaavalta näyttäviä mahdollisuuksia telematiikka teollisuuden synnyttämiseksi alueelle. Näihin tuloksiin perustuen tehtiin suunnitelma telematiikkaosaamiskeskuksen (Naturpolis) perustamiseksi Kuusamoon. Informaatiotekniikan hyödyntäminen turismissa - teema tuli voimakkaasti esille aktiviteettien aikana. Myös uusi konsepti ”tietomatkailu” kehitettiin, joka perustui ideaan, että tulevaisuudessa ihmiset haluavat yhdistää työskentelyn ja lomailun ja tämä voidaan mahdollistaa hyödyntämällä informaatiotekniikkaa. Ensimmäinen ohjelmistoyritys perustettiin Kuusamoon tänä aikana ja projekti oli vahvasti tulemassa sen kehitystä. Projektilla oli yhteistyötä myös kahden informaatio- ja tietotekniikkaa myyvän yrityksen kanssa jotka aloittivat toimintansa projektin aikana.

3) Teknisten edellytysten varmistaminen.

Teknisen infrastruktuurin kehittäminen telematiikalle - strategia sisälsi useita teknisiä kokeiluja. Näistä tärkeimpiä olivat: RukaÄssä teleshopping -kokeilu, missä testattiin mahdollisuuksia tehdä ostoksia käyttäen hyväksi telematiikkaa, sähköposti kokeilu sekä Vanhusten ja vammaisten turva- ja palvelukuvapuhelin kokeilu.

4) Sidosryhmien sitominen.

Projektin aikana keskityttiin myös vahvasti tavoitteeseen luoda mahdollisimman hyvät kontaktit eri sidosryhmiin (sisäisiin ja ulkoisiin) kuten eri ministeriöihin, yliopistoihin, rahoittajiin, kehitysyksiköihin ja yrityksiin. Myös kunnan eri osastojen sitouttamiseksi informaatiotekniikan ja telematiikan kehitystyöhön panostettiin.

5) Kuntakuvan terävöittäminen.

Tiedottamiseen keskityttiin vahvasti projektin aikana. Hankkeen aikana toteutettiin ja osallistuttiin useisiin seminaareihin. 


KUUSAMOon... projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

Projektin toteutuksen aikana alkuperäinen viiden kohdan ohjelmastrategia muokkautui hieman uuteen muotoon. Pääsyynä tähän oli matkailun tärkeä merkitys Kuusamolle sekä potentiaalisten ja lupaavien ideoiden syntyminen telematiikan hyödyntämisestä erityisesti matkailusektorilla. Tämän lisäksi nähtiin hyväksi yhdistää ohjelmakohdat 4 ja 5 ja nimittää sitä yhteisellä nimellä ”aktiivinen tiedotus ja yhteistyökumppaneiden etsintä”. Uusi viiden kohdan ohjelmastrategia oli perusta mille kaikki tulevien vuosien projektit perustuivat. Uusi ohjelma strategia sai seuraavan muodon:

1. Tietoteknisen osaamisen parantaminen.

2.Yritysten liiketoiminnan kehittäminen.

3.Teknisten edellytysten varmistaminen.

4.Informaatiotekniikan hyödyntäminen matkailussa.

5.Aktiivinen tiedotus ja yhteistyökumppaneiden etsintä.

Kehityksen perusta pohjautui projektin aikana vahvasti kuntaa missä pääasialliset vaikuttimet olivat: strategiapohjaisen suunnittelun hyödyntäminen, henkilöstön projektityö- koulutus ja päätöksentekijöiden visionäärisyys. Ohjelmastrategian laaja tunnettavuus auttoi löytämään sellaisia uusia ideoita ja kokeilukohteita, jotka olivat kokeilun arvoisia Kuusamossa. Muita positiivisia tekijöitä kehityksessä olivat tiimityömenetelmän hyödyntäminen, myös projektissa käytetty strategiapohjainen suunnittelu, osaprojektien hajauttaminen erilleen pääprojektin alle, avoin ja aktiivinen tiedotustoiminta ja laaja yhteistyö sekä sisäisten että ulkoisten sidosryhmien kanssa.

Projektissa mukana olleet ovat myöhemmin analysoineet, että ehkä enemmän olisi pitänyt keskittyä koulutukseen ja osaamisen lisäämiseen heti alusta lähtien. Tämä johtopäätös perustuu tosiasiaan, että kaikki kehitys alkaa yksilöistä, joilla on riittävä tietotaito alasta. Tämä on totta etenkin, kun puhumme telematiikasta ja informaatiotekniikasta. Yleisesti projektin toteutuksen aikana ja sen jälkeen havaittiin, että ei ole kovinkaan helppoa kohottaa osaamistasoa ja saada aikaan tuloksia tällaisen lyhyen kolmivuotisen projektin aikana ja, että yleisesti ottaen osaamisen kehittyminen vaatii isoja resursseja ja investointeja pitkällä aikavälillä.

Ehkä myös projektilta odotettiin enemmän ja konkreettisempia tuloksia liiketoiminnan alueella, mutta tämä kehitys on luonnollisesti vahvasti yhteydessä edellämainittuuun osaamistason hitaaseen kehittymiseen.

2.2.2 Tietotupa-projekti (1988 - 1990)

Projekti perustui ideaan, että tietotupia tarvitaan harvaanasutuilla maaseutualueilla asuvien kouluttamiseen. Tietotuvassa annetaan opastusta ja koulutusta tietotekniikan käytössä tavallisille kuntalaisille. Tietotupa käsite määritellään siten, että sitä voidaan käyttää paikan nimenä kun täytetään seuraavat peruslähtökohdat:

1.Käytössä on oltava tilat, jotka ovat kaikille avoinna.

2.Tiloissa on tietotekniikkaan liittyvää välineistöä ja niitä voi vapaasti hyödyntää.

3.Tuvassa on aina oltava asiantunteva opastus.

Tietotupa -projektin suunnittelu

Tietotupa-idea kehitettiin alunperin -80 luvun alkupuolella Tanskassa. Ensimmäiset konkreettiset kokeilut toteutettiin yhteispohjoismaisin voimin Ruotsissa 1986. Ruotsissa saavutetuista myönteisistä kokeiluista johtuen tietotupa-idea alkoi sitten nopeasti levitä muihin Pohjoismaihin. Kuusamo oli yksi ensimmäisiä paikkakuntia Suomessa, missä tietotupa aloitti toimintansa.

Tietotupa-projektin toteutus

Kuusamon tietotupa aloitti toimintansa projektina vuonna 1988. Projektin loppuessa 1990, toiminta oli organisoitu siten, että tietotupa oli hallinnollisesti liitetty Kansalaisopiston, sittemmin pääkirjaston, yhteyteen. Tietotupa toimii edelleen hyvin aktiivisesti ja opastus- ja koulutustoiminta on järjestetty kansalaisopiston kautta. Alunperin tietotupa sijoitettiin kunnan matkailu-infopisteeseen, mutta se muutettiin myöhemmin kuntakeskukseen pääkirjaston yhteyteen. Myös liikkuvaa tietotupamallia (PC + modeemi ja kouluttaja) kokeiltiin ja kehitettiin projektin aikana.

Tietotuvan työntekijät valittiin suurehkosta joukosta potentiaalisia hakijoita ja valintaprosessiin kiinnitettiin erityistä huomiota. Hakijat haastateltiin kaikille yhteisessä tilaisuudessa käyttäen hyvin moderneja haastattelumenetelmiä. Menetelmä osoittautui toimivan hyvin, ja näin tietotupaan saatiin hyvin tehtäviin soveltuvia työntekijöitä.

Tietotupa-projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

Tietotupaprojekti on hyvä esimerkki ideasta, mikä on ensin kehitetty ja testattu muualla ja tämän vuoksi suhteellisen helppo toteuttaa Kuusamossa.

Tietotupa projektin toteutus oli sinänsä onnistunut ja tämän lisäksi tietotupa on ollut hyvin tärkeä tekijä paikallisen tietotaidon kehittymisessä Kuusamossa. Menestyksen päätekijä oli, että kynnys tietotuvan käyttämiselle oli matala - paikka oli todellakin avoin jokaiselle ja että päteviä ohjaajia oli jatkuvasti käytettävissä.

Tietotuvalla on ollut ja on edelleen tärkeä rooli kehitettäessä paikallista telematiikkaosaamista, koska se on ollut useille alalle valmistuville nuorille ensimmäinen oikea ja samalla hyvin opettavainen työpaikka.

Kuten edellä jo mainittiin tietotupa on ollut sijoitettuna kahteen eri paikkaan Kuusamossa, ensin matkailu-infopisteessä ja myöhemmin pääkirjaston yhteydessä. Sijoituspaikka näyttää olevan hyvin tärkeä menestystekijä. Kirjastopalvelujen käyttökulttuuri on Kuusamossa, kuten muuallakin Suomessa, hyvin korkea ja tämän vuoksi se helposti vetää puoleensa käyttäjiä. Kuusamossa asukaslukuun suhteutettuna keskimäärin kuntalainen käy kirjastossa n. 12 kertaa vuoden aikana. Näin ollen pääkirjasto on osoittautunut erittäin hyväksi ja luonnolliseksi sijoituspaikaksi tietotuvalle.

Tietotuvan käyttäjien määrä on kehittynyt myönteisesti. Vuonna 1995 keskimäärin 300 käyttäjää kuukausittain käytti tietotuvan palveluja hyväkseen. Vuoden 1996 loppupuolella, kun tietotupa sai käyttöönsä kiinteän Internet yhteyden, on käyttäjien lukumäärä noussut n. 450 käyttäjään/kk. 

On suunniteltu, että tietotupa tulee tulevaisuudessa kehittymään eräänlaiseksi paikkakunnan yleiseksi multimedia työpajaksi.

2.2.3 Tietotupien kannatusyhdistys (1989)

Kuusamo oli yksi Suomen tietotupien kannatusyhdistyksen perustajajäsenistä vuoden 1989 alussa. 

Yhdistyksen tehtävänä oli edistää tietotupamaista toimintaa ja tietotupien perustamista. Kuusamossa yhdistyksen toiminta keskittyi suurelta osin vauhdittaman TELMO Kuusamoon -hanketta, joka esitellään myöhemmin tässä raportissa. 

2.2.4 RACE-APPSN -projekti (1989)

RACE-APPSN oli kansainvälinen projektihanke jonka toteutukseen osallistui seitsemän euroopan maata. Suomessa VTT oli projektin vastuullinen toteuttaja ja Kuusamo oli ensimmäinen kokeilupaikkakunta koko projektille. Samankaltaisia kokeiluja tehtiin Kuusamon lisäksi myös Helsingissä ja Tampereella. Projektin päätavoitteena oli kokeilla uusia lähinnä vanhuksille ja vammaisille tähdättyjä palveluja, jotka perustuivat uuteen informaatiotekniikkaan ja erityisesti laajakaistateknologiaan. Projektissa kokeiltiin vuorovaikutteista kuvapuhelinta, joka toteutettiin Kuusamon keskustaajaman kaapeli-TV verkon välityksellä. Kokeilujärjestelmässä kaapeli-TV verkkoa käytettiin simuloimaan tulevaisuuden laajakaista- teknologiaa.

RACE-APPSN -projektin suunnittelu

Tutkimusprojektin tarkoituksena oli selvittää tulevaisuuden laajakaistatiedonsiirtotekniikan tuomia etuja ja mahdollisuuksia, samalla kartoittaen siihen kohdistuvia vaatimuksia. Yhtenä vaatimuksena on, että vanhusten ja vammaisten kodeista voidaan lähettää palvelukeskuksiin kuvallinen viesti. Vastaavasti kotona pitää nähdä palvelukeskuksen vastaajan kuva. Kuvallisella viestinnällä on jo sinänsä rauhoittava vaikutus. Lisäksi kuvallisen yhteyden avulla voidaan antaa monenlaisia palveluja esim. kuntovoimisteluliikkeiden opastuksesta lääkäripalveluihin.

VTT:n teletekniikan laboratorio vastasi kokeilujen teknisestä toteutuksesta, suunnittelusta, ohjauslaitteiden valmistuksesta ja järjestelmän asennuksesta. Tarkoituksena oli kerätä vanhuksilta, vammaisilta sekä palveluhenkilökunnalta käytön aikana kertyneitä kokemuksia ja ajatuksia erilaisista käyttösovellutuksista. Näiden tietojen perusteella VTT:n sairaalatekniikan-laboratorio suunnitteli ja kehitti käyttäjiin kohdistuvat haastattelu- ja kyselysarjat, joiden avulla yhdessä teknillisten ratkaisujen kanssa oli tavoitteena määritellä laajakaistaiselle tiedonsiirrolle asetettavat vaatimukset.

RACE-APPSN -projektin toteutus

Vanhusten ja vammaisten turva- ja palvelukuvapuhelinjärjestelmä kytkettiin Kuusamon aluehälytyskeskukseen. Itse järjestelmä muodostui perinteisestä turvapuhelintekniikasta, jossa käytettiin digitaalista tiedonsiirtoa ja laajakaistaisesta kaapeli-TV järjestelmästä, jonka avulla siirrettiin hyvälaatuinen TV-kuva.

Kokeilussa oli mukana viisi eri vammais- ja vanhusasuntokohdetta Kuusamon taajama-alueella (kaapeli-TV alueella). Järjestelmä oli rakennettu intimiteettisyistä niin, että kuvayhteys syntyi vain vanhusten tai vammaisten aloitteesta. Tavoitteeksi oli asetettu, että kotoa suoritettu avun- tai palvelun pyyntö tapahtuu vain yhden painikkeen painalluksella, jonka jälkeen laitteet virittyvät automaattisesti käyttökuntoon. Kaikki järjestelmässä tarvittavat laitteet valittiin yleiseen käyttöön tarkoitetuista vakiomalleista - normaali TV, videokamera ja turvapuhelinjärjestelmä (SONDI).

Hälytys ja palvelukuvan kutsu voitiin suorittaa suoraan puhelinkoneen alustalla olevalla punaisella painikkeella tai sitten rannekkeessa tai kaulariipuksessa olevalla langattomasti toimivalla painikkeella. Painikkeen painamisen jälkeen ääni- (puhelinverkon kautta) ja kuvayhteys (kaapeli-TV-verkon kautta) kytkeytyi kodin ja palvelukeskuksen välille automaattisesti.

RACE-APPSN -projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

Turva- ja palvelukuvapuhelinjärjestelmän lähtökohdaksi valittiin, että järjestelmän pitää käynnistyä vain yhtä painiketta painamalla. Tämä toteutui hyvin ja se myös helpotti laitteiston käytön opetusta. Jokainen asiakas oppi käyttämään laitteistoa kertaopetuksen jälkeen.

Puhelinverkon käyttö toiminnassa oli moitteetonta, mutta sitä vastoin kaapeli-TV-verkon paluusuunnan hyödyntämistä kuvan siirtämisessä jouduttiin opettelemaan ja tästä syntyikin arvokasta tietoa ajatellen uusien kaapeli-TV-verkkojen rakentamista.

Yleisesti ottaen koko kokeiluprojekti onnistui erittäin hyvin. Vanhukset ja vammaiset oppivat ja mieltyivät käyttämään järjestelmää hyvin helposti. Myös aluehälytyskeskuksen henkilöstö piti projektia onnistuneena ja järjestelmää mielekkäänä. Kokeiluprojekti toi myös heille mielenkiintoista vaihtelua normaali rutiinityöhön ja kokemusta projektityöskentelystä sekä uudesta informaatiotekniikasta, mikä on heijastunut myönteisesti myös projektin jälkeen.

2.2.5 Telematiikkayritysten sijoittautumistutkimus (1989)

Telematiikkayritysten sijoittautumistutkimuksessa haastateltiin vuoden 1989 aikana 35 yritystä sekä 10 tutkimuslaboratoriota, yliopistoa ja muuta yhteisöä ympäri Suomea. 

Tutkimuksessa keskityttiin isoihin tietotekniikka-alan yrityksiin sekä suomalaisiin konserniyrityksiin, joiden toiminnassa informaatiotekniikalla on keskeinen asema. Yritysten johdon ajatuksia kerättiin haastattelun avulla jatämän lisäksi tehtiin kysely noin kahdelle sadalle työntekijälle.

Työntekijöiden kyselytutkimus toteutettiin suurelta osin sähköpostin välityksellä. Sähköposti todettiin erittäin hyväksi, nopeaksi, kaikin puolin miellyttäväksi välineeksi tutkimuksen toteutuksessa. Sähköposti mahdollisti myös vuorovaikutteisen ajatustenvaihdon tutkijoiden ja haastateltavien välillä kuten normaalissa haastattelutilanteessa.

Pääpiirteenä tutkimuksesta on todettu, että haastateltavat suhtautuivat tutkimukseen erittäin positiivisesti. Osa haastateltavista kertoi, että tutkimus antoi sykäyksen miettiä myös omia suunnitelmia uudesta näkökulmasta.

Tutkimustuloksista ilmeni, että yrityksille on elintärkeää sopivien työntekijöiden saaminen, minkä vuoksi ollaan valmiita etabloitumaan uusiin paikkoihin, mieluiten kuitenkin yliopistopaikkakunnille. Suuri osa haasatelluista näki Kuusamon mahdollisena alihankintapaikkakuntana, mutta muutamat myös mahdollisena sijoittautumispaikkana.

Kuusamoa suurin osa piti mukavana matkailupaikkakuntana, jonka suurimmat vahvuudet ovat luonto ja RUKA! Muita tärkein ominaisuuksia paikkakunnalla tuntui olevan aktiivisuus ja ennakkoluuloton eteenpäin pyrkiminen. Suurimmiksi puutteiksi haastateltavat näkivät syrjäisyyden sekä teollisesti heikon infrastruktuurin.

2.2.6 RukaÄssä -teleshoppingkokeilu (1989)

RukaÄssä oli suhteellisen pieni mutta samalla hyvin opettavainen telemaattinen kokeilu, joka toteutettiin Rukan alueella matkailijoiden keskuudessa. Ruka on yksi Suomen johtavia matkailukohteita, joka on kehittynyt erinomaiseksi hiihto/talvi matkailukohteeksi. Alueen matkailumajoitustiheys on hyvin korkea.

RukaÄssän suunnittelu

RukaÄssä -teleshoppingkokeilun suunnittelun teki KUUSAMOon -projektin projektiryhmä yhteistyössä tietotuvan henkilöstön kanssa.

Tavallaan RukaÄssä oli hyvin samanlainen kuin Tietotupa-projekti, koska molemmissa tapauksissa idea oli alunperin kehitetty ja kokeiltu jo jossain muualla. Kokeilun taustalla oli Ranskan Minitel-verkko ja siinä ympäristössä toteutetut teleshopping kokeilut.

RukaÄssän toteutus

RukaÄssä kokeiluin käytännön toteutuksesta vastasi tietotuvan henkilöstö. Kokeilussa käytettiin Videotex-päätteitä ostostilauksen tekemiseen. 

Kokeilu toteutettiin Rukan alueella, missä keskellä laajaa matkailijoiden mökkialuetta sijaitsee elintarvikekauppa. Kokeilussa PC-palvelintietokone sijoitettiin kauppaan ja siihen kehitettiin tietotuvassa ohjelmasovellus käyttäen Videotex-pohjaista MT-TEL ohjelmaa. Kehitetty ohjelmisto mahdollisti tavaralistojen selailun ja tilauksen tekemisen. Kaupan henkilökunta tulosti ostostilaukset kahdesti päivässä ja ostokset toimitettiin asiakkaille autolla. Järjestelmä mahdollisti myös pesulapalveluiden tilauksen. Ostos- ja pesulapalveluiden lisäksi järjestelmä sisälsi runsaasti matkailu-infoa sekä myös verkon sisäisen sähköpostin. Kokeilussa käytettiin DATAPAK-verkkoa ja käyttäjillä oli käytettävissään Videotex-päätelaitteet siten, että virran kytkennästä syntyi automaattisesti yhteys järjestelmään.

RukaÄssä-projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

RukaÄssä -teleshoppingkokeilu oli suhteellisen pieni, mutta hyvin opettava kokeilu. Noin 15 käyttäjää oli yhteydessä järjestelmään ja kokeilu kesti ainoastaan muutaman kevätkuukauden, joten kovin syvällisiä johtopäätöksiä kokeilusta ei voi vetää. Joka tapauksessa kokeilusta tuli esille muutamia näkökohtia ja kokemuksia jotka on hyvä huomioida:

-Tämänkaltainen rajoitettu kokeilu voidaan toteuttaa hyvin pienin kustannuksin.

-            Periaatteessa järjestelmä toimi hyvin suunnitelmien mukaan.

-Kuljetusten toimivuus on keskeinen menestymisen ehto.

-Teleliikennekustannukset muodostuivat liian korkeiksi verrattuna saavutettuihin etuihin.

-Videotex-tekniikka on melko vaikea ohjelmoida ja se voi sisältää liian rajoitetusti informaatiota.

-Tulevaisuudessa kun tietoliikennekustannukset ovat tarpeeksi alhaiset ja kun joustavampi tekniikka on olemassa voidaan vastaava järjestelmä toteuttaa ta­lou­dellisesti kannattavasti. 

2.2.7 MOVE-projekti (1990 - 1991)

Syyt projektin aloittamiseen:

-    Tekniikan kehittyminen oli tehnyt mahdolliseksi tietoverkkojen
hyödyntämisen eräänä etä- ja monimuoto-opetuksen muotona.

-Katsottiin, että opetus järjestettynä tietoverkossa säästää opettaja-
resursseja sekä mahdollistaa aikuisopiskelijan itse valita ajan ja
paikan opiskelulleen. Lisäksi tietoverkko tarjoaa uuden opiskelu-
välineen.

-Tietoverkko palvelee hyvin haja-asutusalueita, joiden koulutus-
tarpeita ei voida tyydyttää perinteisten opetusjärjestelyiden avul-
la.

-Pohjois-Suomessa tarvittiin kokemuksia tietokoneavusteisen etä-
opetuksen soveltuvuudesta aikuisopetukseen ja siitä aiheutuvista
kustannuksista.

-Projektin oli tarkoitus tuottaa kokemuksia kansalliseen ”Yleinen
tietoverkko” hankkeeseen.

Yleisesti MOVE (MOnimuoto-opetus tietoVErkossa) -projekti käynnistettiin tavoitteena edistää yleisen X.400-sähköpostin ja tietoverkkojen hyödyntämistä etä- ja monimuoto-opetuksessa. Projekti toteutettiin Oulun yliopiston, kolmen teknillisen oppilaitoksen (Oulu, Raahe ja Ylivieska) ja Tornion tietotekniikka- ja liiketalousinstituutin kanssa yhteistyönä.

MOVE-projektin suunnittelu

Projektin päätavoitteet olivat:

1. Rakentaa yksi tietoverkossa oleva avoin opetuskanava.

2. Yhdenmukaistaa hankkeita verkkoon soveltuviksi.

3. Kerätä kokemuksia tietokoneavusteisen etä- ja monimuoto-opetuksen soveltuvuudesta eri aloilla ja löytää yhteisiä opetuskomponentteja.

4. Hankkia palautetta tietokoneavusteisen opetuksen soveltuvuudesta verkkoratkaisuna.

5. Selvittää verkkoratkaisuna toteutettavan opetuksen kustannukset.

6. Vakiinnuttaa tietokoneavusteinen opetus yhdeksi etä- ja monimuoto-opetuksen muodoksi aikuisopetuksessa Pohjois-Suomessa.

Vuoden 1991 toimintasuunnitelmassa päätavoitteeksi asetettiin edistää X.400-pohjaista sähköpostiliikennettä ja sen opetuskäyttöä, tuottaa tietokoneavusteista oppimateriaalia sekä kehittää kuvapuhelimen ja audiografiikan opetuskäyttöä.

MOVE-projektin toteutus

MOVE oli yhteistyöprojekti, joka koostui useasta osaprojektista (AVOTOL II/Oulun yliopisto, TUTKA/Oulun yliopisto, RATOL/Raahen tietokonealan oppilaitos ja SÄPINÄ/Oulun teknillinen oppilaitos) ja kokonaisprojektin yhteisestä koordinoinnista. Jokainen osaprojekti oli itsenäinen hanke, joita MOVE- projektissa laajennettiin yhteisten alueiden osalta.

Projektin toimintaa ohjasi ohjausryhmä, joka koostui Oulun Yliopiston sekä eri oppilaitosten edustajista sekä projektipäälliköstä.Heidän lisäkseen ohjausryhmän toimintaan osallistui ajoittain eri asiantuntijoita. Lisäksi jokaisessa oppilaitoksessa oli nimetty projektille yhteyshenkilö.

Projektin toiminta käynnistyi alkuvuodesta 1990. Yhteistyömuotona oli säännölliset ja usein pidetyt ohjausryhmän kokoukset, erilaiset koulutus- ja neuvottelutilaisuudet sekä vierailut. Lisäksi projektipäällikkö järjesti tiiviisti pienimuotoisempia neuvottelu- ja keskustelutilaisuuksia oppilaitoksissa.

MOVE:n osaprojekteissa Oulun yliopiston täydennyskoulutuskeskus paneutui ensi sijassa kuvapuhelinopetukseen, tietojenkäsittelyoppilaitos oppimateriaalin tuottamiseen ja Oulun teknillinen oppilaitos X.400-sähköpostiin. Muut osapuolet keskittyivät edellä mainittujen järjestelmien ja oppimateriaalien kokeiluun ja käytön kehittämiseen ja Kuusamo oli myös yksi kokeilukohde. 

MOVE-projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

MOVE oli yhteistyöprojekti, jossa kullakin osallistujataholla oli omat sisäiset tavoitteensa. Projektin ehkä merkittävin tulos oli osapuolten yhteistyöverkoston syntyminen. Projektin käynnistyttyä kävi kuitenkin ilmi, etteivät projektin osapuolten valmiudet olleet riittävät kaikkien asetettujen tavoitteiden saavuttamiseksi. Tämän vuoksi osapuolten toiminnot kohdistuvat valtaosiltaan erilaatuisiin käytännön opetuskokeiluihin ja oppimateriaalien tuottamiseen.

Projektissa saatiin kuitenkin kokemuksia ja käytännön tietoa mm. erilaisten teknisten järjestelmien toteuttamiseksi ja soveltamisesta monimuoto- ja etäopetukseen.

Sähköposti ja erityisesti X.400-järjestelmien tekniikasta ja käytöstä hankittiin tietoa ja kokemuksia Oulun teknillisen oppilaitoksen SÄPINÄ-projektissa sekä sitä sivuavissa oheisprojekteissa. Projektin tuloksena syntyi kymmenen oppilaitoksen X.400-sähkö­posti­järjestelmä.

Projektin myötä etä- ja monimuoto-opetuksella todettiin olevan varsin hyvät mahdollisuudet monipuolistaa ja tehostaa aikuiskoulutusta sekä ennen kaikkea parantaa sen saatavuutta harvaan asutuilla seuduilla. 

Hyvistä mahdollisuuksista huolimatta projektin aikana todettiin, että paljon pitää tehdä kuitenkin työtä opetuksen ja hallinnon kehittämiseksi. MOVE:n osaprojekteissakin tuli hyvin esille perinteisiin menetelmiin tottuneiden opettajien ja hallinnon asenteiden uudistumisen hitaus. Monimuoto-opetus vaatii joustavuutta ja muutosvalmiutta myös viranomaisilta. Opettajien tuntimääräinen opetusvelvollisuus palkkaperusteena havaittiin liian jäykäksi, koska sen puitteissa ei yleensä voitu riittävästi korvata tehtyä oppimateriaalia ja esim. sähköpostitse ”omalla ajalla” tapahtuvaa oppilaan ohjausta.

Jälkikäteistarkastelussa on havaittu, että työnjako MOVE:n ja sen osaprojektien välillä ei ollut tarpeeksi selvä. On arvioitu, että MOVE:n olisi pitänyt pysyä enemmän varsinaisessa tehtävässään eli toimia osaprojekteja yhdistävänä ja koordinoivana siteenä eikä toimia itse toteuttavana, kuten osittain tapahtui. 

2.2.8 TELESATAMA-projekti (1989)

TELESATAMA-projekti tutustutti Oulun seudun yrityksiä telelaitosten tarjoamiin uusiin telepalveluihin sekä pyrki lisäämään vuoropuhelua sekä eri telelaitosten että telelaitosten ja niiden asiakkaiden välillä. Projekti antoi yrityksille mahdollisuuden tutustua eräisiin tietoliikennepalveluihin joko ilmaiseksi tai pientä korvausta vastaan. Tarjottuja palveluja olivat mm. audioneuvottelut, videoneuvottelut, kuvapuhelin ja sähköposti. 

Vaikka projekti keskittikin toimintansa lähinnä Oulun alueelle, oli sillä kokeiluja sekä vaikutuksia koko Pohjois-Suomen alueella aina Kuusamossa asti. Lisäksi TELESATAMA-projektin kautta ohjautui lisäresursseja Kuusamossa tehtyihin kokeisiin ja projekteihin, joista yhtenä hyvänä esimerkkinä voidaan mainita ensimmäiset röntgenkuvien telemaattiset siirtokokeilut Kuusamon terveyskeskuksesta Oulun yliopistolliseen keskussairaalaan.

2.2.9 Valtakunnalliset aktiviteetit: KUNPA-projekti (1989) and 

ASHA-työryhmä (1990)

Ensimmäisen kehitysvaiheen aikana Kuusamon kunta osallistui myös joihinkin valtakunnallisiin hankkeisiin kuten esim. KUNPA-projektiin, jonka tavoitteena oli kunnan palvelujen ja jakelukanavien kehittäminen sekä tietotekniikan hyväksikäyttö palvelutarjonassa, sekä ASHA-työryhmään, jonka tehtävänä oli selvittää, mitä konkreettisia vuorovaikutteisia palveluja kunta voisi tarjota asukkailleen käyttäen tietoverkkoja.

Valtakunnallinen KUNPA-projekti toteutettiin 12 kunnassa, joista yksi oli Kuusamo. Valtakunnallinen projekti asetti tavoitteet kuntahankkeille. Kuusamon KUNPA-projekti toteutettiin kunnan virkailijoiden toimesta vuoden 1990 aikana. Projektissa luotiin menetelmä kunnan palvelustrategian kehittämiseksi.

Projektin aikana tuli esille joitakin hyvin keskeisiä kunnalliseen tiedottamiseen liittyviä kehityskohteita. Näistä telematiikkaan liittyviä kehittämiskohteita olivat:

-sähköisen ilmoitustaulun saaminen tiedotusvälineiden käyttöön,

-kuntalaisille jaettavan palveluesitteen tuottaminen perustiedon
laajentamiseksi kunnallishallinnosta ja kunnan palveluista,

-kirjastoon infopisteen toteuttaminen, minkä avulla pystytään
itsepalvelumuotoisesti tarjoamaan kuntalaisille tietoa kunnasta
sekä tarvittaessa antamaan mahdollisuus ilmaista mielipiteensä
sähköisen ”puskaradion yleisönosastossa”, ja

-sisäisen tiedotustoiminnan käynnistäminen ja koulutuksen järjes-
täminen kunnan eri yksiköissä toimiville tiedotusvastaaville.

ASHA-työryhmä oli osa valtakunnallista hanketta, johon osallistui myös Kuusamon kunnan edustaja. Työryhmän päätavoitteena oli selvittää, mitä palveluja kunta voisi tarjota kuntalaisille tietoverkossa.

Yksi ASHA-työryhmän tärkeimpiä tuloksia oli tietous siitä, että nämä palvelut täytyy suunnitella paikallistasolla eikä valtakunnallisella tasolla kuten oli alunperin ajateltu.

Työryhmätyön tuloksena syntyi valtakunnallinen projektisuunnitelma. Tässä dokumentissa suunniteltiin, että Kuusamo olisi ensimmäinen kokeilupaikkakunta, missä kokeillaan mallia kuntapalveluiden tarjoamiseksi tietoverkossa paikallistasolla.

Edellä mainittu suunnitelma vaikutti suoraan suunnitelmiin Telmo Kuusamoon -projektin aloittamiseksi. Telmo Kuusamoon -projekti aloitti varsinaisesti Kuusamon tietotekniikkakehityksen toisen vaiheen. Tämä projekti kuvataan tarkemmin myöhemmin tässä raportissa.

2.2.10 Ensimmäiset alan yritykset

Vuosien 1987 - 1990 aikana syntyi Kuusamoon myös ensimmäiset varsinaisesti tietotekniikkaan ja telematiikkaan liittyvät yritykset. Nämä yritykset syntyivät välillisesti yleisen tietoyhteiskuntakehityksen luomina sekä markkinoiden kehittyessä alueella.Syntyneet yritykset olivat:

*Koillis-Infot Oy perustettiin 1987. Yritys aloitti myymään ATK-
ja toimistolaitteita ja -tarvikkeita.

*Ruka Data Oy perustettiin 1989 ja se aloitti toimintansa tarjo-
amalla ATK-majatalo palveluita Rukalla. Yritys erikoistui tarjo-
amaan palveluita ja hyvin varustettuja tiloja kokouksiin, semi-
naareihin ja etätyöhön.

*PEHMO-Kuusamo Oy perustettiin 1990. Yritys toimii laajasti
tietotekniikan alueella. He kehittävät ohjelmasovelluksia, myy-
vät ATK-laitteita, sekä järjestävät koulutusta mm. paikallisessa
aikuiskoulutuskeskuksessa.

2.3 Toinen kehitysvaihe 1990 - 1994

Toinen kehitysvaihe sai alkunsa kuntastrategian luomisesta 1989. Tässä kuntastrategiassa informaatio- ja tietoliikennetekniikan, palvelujen ja opetuksen kehittäminen priorisoitiin korkealle.

2.3.1 Telmo Kuusamoon -projekti

Toisen kehitysvaiheen pääprojekti oli Telmo Kuusamoon -projekti (1990 - 1993), mikä oli osa valtakunnallista TELMO-ohjelmaa. Projektissa kehitettiin Koillis-TELMO -palveluverkko, mikä oli yksi ensimmäisiä Suomessa toteutettuja paikallisia palveluverkkoja. 

Telmo Kuusamoon -projekti aloitettiin, jotta voitaisiin varmistaa ja huomioida mahdollisimman hyvin paikalliset näkökohdat ja tarpeet kehitettäessä yleisiä paikallisverkkoja.

Telmo Kuusamoon -projektin suunnittelu

Telmo Kuusamoon -projektikokonaisuuteen sisältyi kolme päävaihetta:

IValmistelu- ja määrittelyvaihe.

IIToteutusvaihe.

IIIKokeiluvaihe.

Projektin päätavoitteet olivat:

- Määritellä, kehittää ja kokeilla paikallista palveluvalikoimaa Kuusamossa.

- Kehittää ja kokeilla uusia vuorovaikutuskanavia paikallisten palvelujen tarjoamisessa ja käyttämisessä.

- Tuottaa ratkaisumalleja paikallisten palvelujen tarjoamiseksi yleisessä verkossa.

Projektin valmistelu ja määrittelyvaiheessa käytettiin aktiivisesti SWOT-analyysimenetelmää. Määrittelyvaiheen yksi päätarkoituksista oli löytää potentiaalisia organisaatioita (ja vastuuhenkilöt näistä yrityksistä), jotka voisivat tuottaa ja tarjota palveluja verkkoon. Myös ohjelmistot määriteltiin tämän vaiheen aikana.

Organisaatioiden vastuuhenkilöt yhdessä projektiryhmän kanssa suunnittelivat järjestelmän toteutuksen ohjausryhmän valvonassa. Toimineen ryhmän koko oli aika suuri noin 20 - 25 henkilöä. Osallistuvan suunnittelun metodiikkaa käytettiin onnistuneesti hyväksi suunnitteluvaiheen aikana.

Telmo Kuusamoon -projektin toteutus

Projektin toteutus organisoitii niin, että projektin ohjausryhmää kuului henkilöt kaikista mukana olleista palveluorganisaatioista (18 henkeä) ja projektiryhmä (2 henkeä), jotka tapasivat säännöllisesti, suunnittelivat ja koordinoivat aktiviteetit sekä hoitivat päätöksenteon. Projektin eri osissa, ja joissakin erityistehtävissä, käytettiin myös ulkopuolisia asiantuntijoita.

Tietotuvan henkilökunta oli voimakkaasti mukana projektiaktiviteettien käytännön toteutuksessa (esim. verkon käytännön järjestelyissä sekä käyttäjien ja palveluntarjoajien koulutuksessa). Tietoverkon ohjelmistosovellus tilattiin alaan erikoistuneelta ohjelmistoyritykseltä (KT-Tietokeskus), mikä ei kuulunut projektiorganisaatioon, mutta oli muutoin läheisessä yhteistyössä projektin kanssa.

Projektin päätavoitteet jaettuna kolmeen päävaiheeseen olivat seuraavat:

I Valmistelu ja määrittelyvaihe.

1.Etsiä hankkeeseen osallistuva palvelutuottajien joukko.

2. Suorittaa palvelujen kartoitus sitoutuneiden osallistujien kanssa.

3. Projektityöskentelyn tietouden lisääminen.

Jo ennen projektin aloittamista oli alustavasti kartoitettu palveluntuottajien osallistumishalukkuutta hankkeeseen. Ensimmäinen tavoite oli selvittää, ketkä ovat halukkaita sitoutumaan projektiin ja myös asettamaan resursseja projektin toteuttamiseksi. Lähtökohtana oli saada verkon palveluvalikoimasta riittävän edustava eli mahdollisimman eri tyyppisiä palvelutuottajia niin julkishallinnon kuin yksityisenkin sektorin piiristä. Palvelutuottajia, joilletehtiin alustava tiedustelu oli noin 30 kpl, joista projektiin sitoutui mukaan 17.

Määrittelytyö palvelutuottajien kanssa tehtiin tiiviissä yhteisötyössä projektihenkilöstön kanssa.Määritystyön tuloksena syntyi luettelo potentiaalisista palveluista, jotka sopivat toteutettavan tietoverkon palveluvalikoimaan.

II Toteutusvaihe.

1. Käynnistää palvelujen kehittämishankkeet yhteisen palveluko-
neen osalta.

2. Avustaa palvelutuottajia omien kehittämishankkeiden
käynnistämisessä.

3. Ohjata, koordinoida ja valvoa kehittämishankkeita.

4. Tarjota kehittämishankkeille TELMO-standardien mukaiset
raamit.

5. Osallistua varsinaiseen kehitystyöhön soveltuvin osin.

6. Tuottaa hankkeesta tietoa sidosryhmille.

Projektin tavoitteena palvelujärjestelmien luomisen lisäksi oli koordinoida palvelujen kehittämis- ja integroimistyötä sekä auttaa projektiin osallistujia kehittämisresurssien hankinnassa. Projektin toteutusvaiheessa suunniteltiin ja luotiin kokeiluvaiheessa tarvittavia jakelu-, koulutus- ja tukitoimintoja, jotka olivat elintärkeitä palveluverkon jatkuvan toiminnan kannalta.

III Kokeiluvaihe.

1. Verkkoon toteutettujen palvelujen kokeilun organisointi, toteut-
taminen ja seuranta.

2. Verkon ja sen palvelujen elelleenkehittäminen.

3. Jatkotoiminnan suunnittelu ja pysyvän organisaation luonti
sähköisten palvelujen tarjoamiseen ja ylläpitoon.

Päätavoitteena kokeiluvaiheessa oli verkkoon toteutettujen palvelujen kokeilun organisointi, toteuttaminen ja seuranta. Tavoitteina oli edelleen samanaikainen järjestelmän elelleenkehittäminen, jatkon suunnittelu ja pysyvän organisaation luominen sähköisten alueellisten palvelujen tarjoamiseen ja ylläpitoon.

Telmo Kuusamoon -projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

Yleisesti on projektin onnistumisesta todettu, että sen alussa asetetut tavoitteet toteutuivat varsin hyvin. Kaikki alkuperäistavoitteet täyttyivät ja usein myös ylittyivät reilusti. Projekti onnistui keräämään riittävän ennakkoluulottoman ja innokkaan palvelutuottajien joukon, joiden kanssa määriteltiin laaja ja monipuolinen jokapäiväistä elämää palveleva palvelukokonaisuus. 

Ehkä yksi projektin tärkeimmistä yleisistä saavutuksia oli, että se oli alueella ensimmäinen laaja yhteistyöhanke joka onnistui hyvin, ja josta saatujen oppien avulla on myöhemmin aloitettu ja toteutettu menestyksellä useita isoja yhteistyöhankkeita.

Muita tärkeitä projektin saavutuksia oli, että projektin aikana luotiin paikallinen näkökulma alueellisten tietoverkkojen kehittämiseen ja että luotiin malli paikallisten ja valtakunnallisten palvelujen yhdistämiseksi. Koillis-TELMO oli ensimmäinen paikallinen tietoverkko Suomessa, Keski-Suomen tietoverkon ohella, kaikki muut sen aikaiset kokeilut olivat valtakunnallisella tasolla.

Projektin toteutuksen aikana luotiin laaja valtakunnallinen kontaktiverkko, joka on osoittautunut tärkeäksi myöhemmän kehitystyön aikana.

Järjestelmän toteutuksessa KT-Tietokeskuksen osuus ohjelmistojärjestelmän kehittäjänä oli ratkaiseva ja kehittämisajankohta osui projektin kannalta suotuisaan aikaan. Myöhemmin on arvioitu, että vieläkin kiinteämpi yhteistyö ohjelmistotoimittajan kanssa olisi todennäköisesti johtanut parempiin ohjelmistoratkaisuihin. Niin Koillis-Telmossa kuin muissakin tietoverkkokokeiluissa kritiikin kohteena on ollut merkkipohjainen käyttöliittymä jota on pidetty kömpelönä ja vanhanaikaisena. 

Käyttäjäkunnan hankinnassa projekti onnistui yli asetetun tavoitteen. Käyttäjäkoulutuksen ja tuen antajana tietotupa osoittautui onnistuneeksi. Jälkikäteen on pystytty arvioimaan, että käyttökulttuurin nostajana projekti onnistui hyvin.

Koillis-TELMO -neuvottelukunta(1993 - 1996)

TELMO Kuusamoon -projekti esitti projektin jatkon organisointia siten, että perustettaisiin erityinen Koillis-TELMO -neuvottelukunta. Kunnanhallitus asettikin neuvottelukunnan tehtäväänsä kesällä 1993. Jatkuvuuden varmistamiseksi Kuusamon kunta tarjosi taloudellista tukea, palvelukoneresurssit ja tukipalvelut tietoverkkotoimintaan. Neuvottelukunta muodostui kaikkien palvelutuottajien sekä muutamien tärkeiden sidosryhmien edustajista.

Neuvottelukunnan päätavoitteena oli tietoverkkojen paikallisen hyödyntämisen ja palvelujen saatavuuden edistäminen.

Neuvottelukunnan tehtävinä oli:

-tietoverkkopalvelujen käyttökulttuurin edistäminen,

-ehdotusten tekeminen ja niiden etenemisen seuranta ja

-yhteistyö ja yhteyksien ylläpito.

Koillis-TELMO -neuvottelukunnan yhteydessä perustettiin myös eräänlaisia alakohtaisia vapaaehtoisia työryhmiä, joiden tehtävänä oli tarkastella ja kehittää palveluita oman alansa näkökulmasta. 

Neuvottelukunnan työnkuva keskittyi kahteen pääalueeseen, toisaalta palveluverkon sisällöllisiin ja soveltamiskysymyksiin ja toisaalta teknologian kehittämiseen.

Neuvottelukunta on jälkikäteen arvioitu hyväksi ja onnistuneeksi tavaksi varmistaa hankkeen jatkuvuus. Palvelujen ylläpitotyön, esittelyn, markkinoinnin ja koulutuksen puitteissa on neuvottelukunnan toiminnan aikana tarjottu työtehtäviä kahdellekymmenelle nuorelle, joita kunta on palkannut työllistämisvaroin tai harjoittelijatuen turvin. Voidaan sanoa, että näiden toimien avulla tietoverkon käyttökulttuuri niin käyttäjien kuin palvelutuottajien keskuudessa on Kuusamo keskimääräistä tasoa huomattavasti edistyneempi: Koillis-TELMO -palveluverkkokokonaisuutta on voitu usein esitellä esimerkkinä muille kaupungeille ja kunnille.

Koillis-TELMO -neuvottelukunta onnistui työssään kokonaisuutena hyvin. Aikaisemmin mainittu työryhmätyö ei onnistunut kumminkaan kaikilta osin parhaalla mahdollisella tavalla, ja syyksi tähän on arvioitu, että joidenkin työryhmien jäsenet menettivät motivaation työhön kun tarpeeksi nopeasti konkreettista edistymistä ei päässyt tapahtumaan.

2.3.2 KASTE (90 - 93), ASTEK (93 - 96) ja TISKO (95 - 99) koulutushankkeet

KASTE (1990 - 1993) ja ASTEK (1993 - 1996) olivat kaksi onnistunutta kolmivuotista ”asentajasta teknikoksi” etä- ja monimuoto-opetusohjelmaa, jotka toteutettiin Kuusamossa yhteistyössä Oulun teknillisen oppilaitoksen kanssa. KASTE koulutusohjelma suunniteltiin itseasiassa jo KUUSAMOon... projektin aikana alkuvuodesta -90. TISKO oli vastaava, 4-vuotinen telematiikka-alan ”teknikosta insinööriksi” koulutusohjelma, mikä aloitettiin vuonna 1995.

KASTE oli ensimmäinen monimuoto-opetushanke Kuusamossa. Sen tavoitteeksi asetettiin paitsi koulutuksen tuonti lähelle sen tarvitsijoita, myös kokemusten hankkiminen etä- ja monimuoto-opetuksen käytännön toteuttamisesta. 

Hyvien kokemusten johdosta käynnistettiin vastaava koulutushanke ASTEK. Edelleen hyvistä kokemuksista johtuen monimuoto-opetuslaajentui vuonna 1994, kun ammattikorkeakoulutasoinen tradenomi-koulutus käynnistettiin, sekä vuonna 1995 kun vastaava, mutta insinööritasoinen koulutus (TISKO) aloitettiin Oulun teknillisen oppilaitoksen kanssa. Hyvänä indikaattorina onnistuneista koulutusohjelmista voidaan pitää sitä, että kolme alkuperäistä KASTE kurssilaista jatkaa nyt TISKO koulutuksessa. Näiden lisäksi monimuoto-opetus on laajentunut Kuusamossa tapahtuvaan opettajien täydennyskoulutukseen koulutusteknologia vuonna 1996.

KASTE-projektin suunnittelu

Liittyen osittain aikaisemmin kuvattuun KUUSAMOon... projektiin ja varsinkin sen aikana toteutettuun telematikkayritysten sijoittautumistutkimukseen kartoitettiin alueen koulutustarve alkuvuoden 1990 aikana. Vaihtoehtoina olivat Oulun teknillisen oppilaitoksen eri linjat, joista kartoituksen seurauksena nousi esiin tarve kouluttaa sähkö-asentajista tietotekniikan teknikoita. Kartoitustulokseen vaikutti vahvasti TELE:n suuri koulutustarve, joka johtui tietotekniikan suuresta lisääntymisestä puhelinalalla. Suunnitellun koulutuksen kohderyhmäksi valittiin työssäkäyvät tietoliikenne- ja sähköalanalan asentajat.

Kartoituksen jälkeen päätös koulutuksen aloittamisesta kokeiluna tehtiin hyvin nopeasti, vaikka asian uutuuden vuoksi sen käytännön toteuttamismahdollisuuksista (mm. opetussäännökset) ei oikein kenelläkään ollut tarkkaa tietoa. Aloituspäätökseen vaikutti Oulun teknillisen oppilaitoksen rehtorin ja Kuusamon kunnan koulutoimenjohtajan vahva usko hankkeen onnistumiseen.

Kurssin organisoinnista sekä kokonaissuunnittelusta vastasi Oulun teknillinen oppilaitos ja Kuusamon ammatti-instituutti vastasi käytännön toteutuksen suunnittelusta Kuusamossa.

Opetussuunnitelma räätälöitiin olemassaolevasta tietotekniikan teknikon opetussuunnitelmasta.

KASTE, ASTEK ja TISKO -projektien toteutus

Koulutusohjelman toteuttamiseksi solmittiin erillissopimus oppilaitosten välille. Koulutusohjelman käytännön järjestelyistä vastaamaan nimettiin henkilöt sekä Oulun teknillisestä oppilaitoksesta sekä Kuusamon ammatti-instituutista.

Opetus jaettiin siten, että Kuusamon ammatti-instituutin opettajat vastasivat yleisaineiden opetuksesta ja Oulun teknillisen oppilaitoksen opettajat varsinaisista ammattiaineista.

Opetussuunnitelma laadittiin siten, että opinnoista puolet toteutettaisiin perinteisinä luentoina ja puolet itseopiskeluna mm. harjoitustöiden ja ryhmätöiden muodossa.Opiskelijat saivat työpaikoiltaan vapaata puoli päivää/viikko, yleensä perjantai-iltapäivän aikana he seurasivat luentoja. Tämän lisäksi luentoja oli aina perjantai-iltaisin ja lauantaina.

Opiskelijat viettivät 2 - 3 intensiivijaksoa (kestoltaan 1 - 2 viikkoa) vuosittain Oulussa. Näille jaksoille oli kerätty opintojen osia joita ei voitu jostain syystä (esim. laboratoriotilojen puute) toteuttaa Kuusamossa.

KASTE-projektin aikana luokkaopetus toteutettiin lähes täysin perinteisenä luokkaopetuksena jolloin opettajat matkustivat luennoimaan Oulusta Kuusamoon. Sähköposti oli opiskelijoiden aktiivisessa käytössä heti opetuksen alusta lähtien v. 1990, jolloin jokaisella opiskelijalla oli käytössään modeemilla varustettu tietokone. Sähköpostia käytettiin hyvin aktiivisesti mm. opettajien, opiskelijoiden ja tutoreiden väliseen viestintään sekä harjoitustehtävien välittämiseen.KASTE:n aikana kokeiltiin puhelin- ja videoneuvotteluja. ASTEK projektin aikana keväällä 1994 otettiin audiografiikka opetuskäyttö. Vastaavasti videoneuvottelujärjestelmien käyttö aloitettiin keväällä 1995. Näiden etäopetusvälineiden hyödyntäminen kehittyi nopeasti niin, että ASTEK:n lopussa (1996) luennoista noin 90 % toteutettiin niiden avulla. Internet ja WWW tulivat vähäisessä määrin käyttöön jo ASTEK:n aikana keväällä 1996, mutta varsinaisesti niiden käyttö on lisääntynyt vasta vuoden 1996 aikana TISKO-insinöörikoulutuksessa. 

KASTE, ASTEK ja TISKO -projektit: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

Toteutettujen monimuoto-koulutusohjelmien kautta opittiin, että totuttujen tapojen ja käytäntöjen ”murtaminen” tuomalla uusia toteutustapoja vanhojen rinnalle kannattaa. Hankkeiden aikana on opittu, että monimuoto-opetustoiminnassa voidaan testata uusien opetusmuotojen toimivuus pienimuotoisin kokeiluin, mitkä eivät aiheuta suuria kustannuksia ja ovat helppoja lopettaa tai muuttaa jos ne eivät toimikaan.

Hankkeiden tärkeimpänä opetuksena on ollut, että koulutusta voidaan näillä toteutustavoilla tuoda lähes mihin tahansa, esim. syrjäseutujen oppilaitoksiin, työpaikoille ja koteihin. Koulutus voidaan toteuttaa myös hyvin pienille opiskelijaryhmille muiden samanaikaisesti muualla toteutettavien kurssien yhteydessä. Käytettävät etäopetusvälineet myös tuovat joustavuutta ajan ja paikan suhteen. Monimuoto-opetuksen hyödyt harvaanasutuille alueille ovat erittäin suuret. Kuusamossa, mikä on tyypillinen harvaan asuttu alue Suomessa, nämä hankkeet ovat olleet koko nykyään aktiivisen etäopetustoiminnan alullepanijana.

Toteutetutmonimuoto-koulutusohjelmat ovat osoittaneet, että niistä saavutetut hyödyt ovat selvästi suurempia verrattuna panostuksiin. Tarvittavat investoinnit eivät ole osoittautuneet kohtuuttoman suuriksi, mutta niihin täytyy olla valmis koulutusta aloitettaessa. Lisäkustannuksia aiheutuu lähinnä tekniikasta ja tutoroinnista. Vastaavasti säästöjä syntyy vähentyneinä opiskelijoiden ja opettajien majoitus- ja matkakuluina.

Koulutusohjelmien kohderyhmän valinta on osoittautunut erittäin hyvin onnistuneeksi. Työelämässä jo mukana olleet aikuisopiskelijat ovat hyvin motivoituneita opiskeluun ja selviävät opetuksesta ”normaalia” helpommin. Jälkikäteisseurannassa on havaittu, että kaikki koulutuksessa mukana olleet ovat menestyneet työmarkkinoilla selvästi kollegojaan paremmin.

Monimuoto-opetusohjelmien toteutuksessa on tärkeää, että kaikki osapuolet ”hyötyvät” järjestelystä. Tällä taataan motivaatio ja innostus jota tarvitaan koulutuksen toteutuksessa. Yhdyshenkilöiden/tutoreiden monipuolinen rooli on osoittautunut koulutuksen toteutuksessa välttämättömäksi.

Toteutettaessa kyseisiä etäopetushankkeita todettiin, että mikäli varsinainen opettaja oli ”noviisi” etäopetustyökalujen käyttäjänä, hänen apunaan täytyi olla tekninen tukihenkilö. Tästä on vedetty yleisenä johtopäätöksenä, että opettajat tarvitsevat koulutusta etäopetustekniikan mahdollisuuksien ja välineiden hyödyntämisessä eli koulutusteknologiassa.

Opettajien koulutuksen lisäksi myös opetusohjelmat ja -materiaalit täytyy suunnitella etä- ja monimuoto-opetuksen vaatimusten mukaisesti.

Toteutettujen monimuoto-opetusohjelmien myötä on opittu, että yleiset valmiudet niiden toteuttamiseen on voimakkaasti lisääntynyt vuosien myötä.Eteenkin tekniset- ja henkilövalmiudet ovat kehittyneet voimakkaasti. Sitä vastoin toiminnan resurssoinnin puolella on vielä paljon kehitystarvetta, mm. perinteiset oppilaitostn palkkaperusteet eivät sovellu joustavuutta vaativaan monimuoto-opetukseen kovinkaan hyvin.

2.3.3 Yhteispalvelupiste (1993 - 1997)

Yhteispalvelupiste on periaatteeltaan paikka, tietotekniikalla voimakkaasti tuettu monipalvelupiste, josta kasalainen saa lähes kaikki tarvitsemansa valtion ja kunnan tarjoamat asiointipalvelut. Yhteispalvelu toimintamallissa hyödynnetään voimakkaasti tietotekniikkaa.

Yhteispalvelupisteen suunnittelu

Julkista hallintoa kohtaanalettiin esittämään vuosikymmenen vaihteessa vaatimuksia palvelujen tehostamisesta ja menojen säästämisestä. Palveluiden pirstoutuneisuus hankaloitti kansalaisten asioimista ja aiheutti turhaa työtä myös hallinnolle itselleen.

Näistä lähtökohdista kansallinen Kunnallishallinnon tietotekniikkaneuvottelukunta KATKO käynnisti 1992 Yhteispalvelupiste-kehittämishankkeen, jonka tavoitteena oli tarjota laajasti julkishallinnon palveluja yhteisestä palvelupisteestä. Kuusamon kunta oli mukana tässä valtakunnallisessa kehittämishankkeessa ja Kuusamon Yhteispalvelupiste-projekti alkoikin vuonna 1993. Vuonna 1996 päätettiin Kuusamon Yhteispalvelupiste hanketta jatkaa vuoteen 1997 kestävällä yhteispalveluhankkeella, jonka tärkeimpänä tavoitteena on toteuttaa yhteispalvelun tueksi käytäntöön soveltuva tietotekninen tuki sekä toteuttaa itsepalvelupisteitä.

Yhteispalvelupisteen käytännön toteutus

Yhteispalvelupisteen tarkoituksena on keskittää kuntalaisille tarkoitetut palvelut ns. monipalvelupisteeseen. Yhteispalvelupiste tarjoaa julkisen hallinnon (kunta ja valtio: esim. asuntotoimi, rakennustoimi, KELA, työvoimahallinto, verohallinto, ym.)asiakaspalveluja samasta palvelupisteestä keskitetysti. Yhteispalvelupisteen perusajatus on, että se yhdistää ja säästää voimavaroja ja palvelu tapahtuu tehtävään koulutettujen yleisvirkailijoiden toimesta.

Yhteispalvelupiste projektin päätavoitteita olivat: yhteispalvelujärjestelmän kokeileminen, lainsäädännöllisten esteiden ja kysymysten selvittäminen, uudentyyppisten ”yleis-virkailijoiden” kouluttaminen ja tietoteknisen tuen kehittäminen.

Yhteispalvelupisteessä tarjottavia palveluja ovat esimerkiksi hakemusten vastaanotto ja käsittely, laskutusjärjestelmiin liittyvät tarkistus ja työtilaukset, informointi ja tiedonantotehtävät. Palvelutoiminnassa hyödynnetään monipuolisesti tietoteknisiä apuvälineitä ja olemassa olevia tietojärjestelmiä.

Kuusamon kunta aloitti monipalvelupistehankkeen kunnan omilla palveluilla ja ajan myötä on toiminta laajennettu koskemaan myös valtion ja yksityisten tarjoamia palveluja.

Yhteispalvelupiste -projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

Tärkeimpinä saavutuksina yhteispalvelupiste hankkeesta voidaan mainita, että nyt kuntalaiset voivat saada useita palveluja keskitetysti yhdestä pisteestä. Tietenkin on tärkeää, että näin palvelut on voitu tuottaa halvemmalla, kun tilantarve on vähentynyt ja asiantuntijoiden aika ei mene rutiiniluontoiseen asiakaspalveluun vaan siitä huolehtivat yhteispalvelupisteen asiakaspalveluhenkilöt.

On odotettavissa, että tulevaisuudessa osa useimpien viranomaisten palveluista löytyy yhteispalvelupisteistä, mutta sujuvan järjestelmän kehittämiseksi tarvitaan vielä paljon työtä.

Yhteispalvelujen laajentaminen kunnan omien palveluiden ulkopuolelle, erilaisten lomakkeiden jakamisen ja vastaanottamisen sekä informaation jakamisen lisäksi, ei ole edistynyt alkuperäisen aikataulun mukaan. Tähän syyksi kunnan ulkopuolisetpalveluntuottajat ovat nähneet lähinnä tietosuojaongelmat sekä kustannusten jakamisen vaikeuden. Ei oikein tiedetä ja osata, miten luottamuksellisia asioita ja tietojärjestelmiä voitaisiin yhdistää yhteen yhteispalvelupisteeseen. Eräänä potentiaalisena vaihtoehtona ongelman ratkaisemiseksi on suunniteltu videoneuvottelujärjestelmien hyödyntämistä yhteispalvelupisteen ja eri palvelutuottajien välillä. Näin varsinaisia tietosuojaongelmia ei olisi, koska eri palveluntuottajien tietojärjestelmiä ei tarvitsisi yhdistää, vaan palvelu tapahtuisi perinteiseen tapaan, mutta keskitetysti etäpalvelunayhteispalvelupisteeseen hyödyntäen videoneuvottelutekniikkaa.

2.3.4 MoniKuu-projekti(1992 - 1993)

MoniKuu-projektin (1992 - 1993) päätavoitteena oli kehittää ja kokeilla liikkuvia monipalvelujärjestelmiä. Ajatuksena oli yhdistää ja tarjota erilaisia palveluja harvanasutuilla maaseutualueilla hyödyntäen uudenaikaista tietotekniikkaa sekä alueella toimivia kirjasto- ja klinikka-autoja.

MoniKuu-projektin suunnittelu

MoniKuu-projektin päätavoitteet määriteltiin seuraavasti:

-Liikkuvien monipalvelupisteiden palvelujen kehittäminen,

-Kokeilun laajentaminen koskemaan myös muita maaseudulla
liikkuvia/työskenteleviä palveluhenkilöitä,

-Kokeilun laajentaminen koskemaan hajaseutualueen kouluverk-
koa.

Projektin muina tavoitteina oli selvittää eri palvelujen yhdistämismahdollisuuksia ja tietotekniikan hyväksikäyttöä haja-asutusalueilla sekä edistää palvelutuottajien yhteistyötä palvelujen järjestämisessä. Lisäksi tavoitteina oli Kuusamon palveluverkon (Koillis-TELMO) käytön edistäminen, maaseudun kannalta tärkeiden tietoverkkopalveluiden kartoittaminen ja lisääminen, palvelujen markkinoinnin tehostaminen sekä haja-asutusalueiden ihmisten tietoteknisen tietämyksen kohottaminen. Tavoitteena oli löytää malli maaseudun liikkuvien ja kiinteiden monipalvelupisteiden toteuttamisesta, joissa vahvasti hyödynnetään tietoverkkopalveluja.

MoniKuu-projektilla oli vahvat sidokset neljään Kuusamossa sen kanssa yhtä aikaa toteutettuun projektiin:

-TELMO-Kuusamoon -projekti, jonka päätavoitteena oli paikalli-
sen tietoverkon toteuttaminen,

-Yhteispalvelupiste-projekti, jonka tavoitteena oli toteuttaa yh-
teispalvelupiste, johon alkuvaiheessa kerättiin kunnan omia asia-
kaspalveluja, 

-SOSTER-projekti, joka oli kokeiluprojekti missä yleistä tieto-
verkkoa käytettiin sosiaaliturvan tiedottamiseen, ja

-Perusturvan ATK-projekti, jossa selvitettiin tietojärjestelmien
kehittämistarpeita perusturvan tulosyksikössä.

MoniKuu-projektin toteutus

MoniKuu-projektin käytännön toteutus organisoitiin niin, että projektilla oli projektipäällikkö, joka vastasi koordinoinnista ja suunnittelutehtävistä, ja hänen lisäkseen projektiryhmässä oli edustajat kaikista mukanaolevista organisaatiosta ja heidän tehtävinään oli vastata omien organisaatioidensa palvelujen kehittämisestä. Lisäksi projektilla oli neljän hengen ohjausryhmäKuusamon kunnasta.

Projektin päätavoitteena oli liikkuvien monipalvelupisteiden kehittäminen. Liikkuviksi monipalvelupisteiksi tulivat luonnollisesti kunnan alueella laajasti operoivat kaksi kirjastoautoa sekä yksi klinikka-auto. Autoihin asennettiin NMT 450 -puhelimet, tietokoneet ja modeemit, joiden avulla pystyttiin hyödyntämään kunnan tietoverkkopalveluja. Monipalveluautojen henkilökunta perehdytettiin käyttämään laitteistoja ja Koillis-TELMO palveluverkkoa. Monipalveluautoista pystyttiin siis käyttämään:

-Koillis-TELMO palveluverkkoa,

-sähköpostia,

-pääkirjaston aineistorekisteriä ja lainausjärjestelmää.

Näiden tietotekniikkapalvelujen lisäksi monipalveluautoihin kehitettiin myös muita palveluja:

-Postin palvelut (postilaatikko ja postimerkit),

-palvelukansiot, jotka sisälsivät mm. Kunnan, KELA:n, työvoi-
matoimiston jakuluttajaneuvojanesitteitä,

-lääkekaappi sekä

-Oy Veikkaus Ab:n OnLine -piste.

MoniKuu-projektin opit ja parhaat käytännöt

Monipalveluautojen palvelut ovat jatkuneet projektin jälkeen pääsääntöisesti ennallaan, mikä on hyvä osoitus projektin onnistumisesta. Koillis-TELMO
-palveluverkon käyttö onNMT-puhelintekniikan avulla melko kallista, joten sen käyttö on luonnollisesti ollut hyvin rajoitettua. Tietoliikennekustannuskysymys odottaa edelleenkin ratkaisua, vaikka GSM-teknologia on yleistynyt ja tietoliikenneyhteydet yleisesti halventuneet.

Projektin yhteydessä kehitettiin ATK-koulutuspaketteja (sähköposti, tekstinkäsittely, Koillis-TELMO). Näitä koulutusmateriaaleja on pystytty myöhemmin hyödyntämään myös kunnan sisäisessä koulutuksessa ja kansalaisopiston koulutuksessa.

Palveluiden elelleenkehittäminen on organisoitu kunnan yhteispalvelupisteen kautta.

2.3.5 Matkailunvarausjärjestelmä

Matkailunvarausjärjestelmä on matkailusektorin ohjelmistosovellus, jonka on kehittänyt paikallinen ohjelmistoyritys Pehmo-Kuusamo Oy. Ohjelmisto kehitettiin vuosikymmenen alussa paikalliselle keskusvuokraamo Matka Ruka Oy:lle. Vastaavaa myynnintukijärjestelmää ei ole aikaisemmin ollut, joten Pehmo-Kuusamo on tuotteistanut ohjelmiston, jota on myyty useisiin vastaaviin alueellisiin keskusvaraamoihin ympäri Suomea. Myös ulkomailla on ollut kiinnostusta tuotteeseen. Varausjärjestelmän käyttöliittymä Internettiin julkistettiin matkailumessuilla tammikuussa 1996, joten se on myös eri matkatoimistojen, infostandien, yksityishenkilöiden käytettävissä (Internetin välityksellä).

Internetissä toimiva ohjelmistotuotekantaa nimeä ”matkailunvaraus- ja informaatiojärjestelmä”, joka on nähtävänä ja käytettävissä seuraavissa internetosoitteissa (www.travel.fi/Kuusamo ja www.travel.fi/Ruka). Järjestelmä on Suomen ensimmäinen on-line varausjärjestelmä. Tällä hetkellä ollaan järjestelmään lisäämässä tietoa Kuusamon ja Rukan alueelta GPS-pohjaisista digitaalisista kartoista. 

Yrityksen toinen tuote on matkailuinformaatiojärjestelmä, mikä on Windows-pohjainen ohjelmistosovellus. Järjestelmä sisältää paljon visuaalista tietoa (valokuvia, pohjakuvia, karttoja jne.) eri matkailuun liittyvistä palveluista. Informaatiojärjestelmä pohjautuu edellä esitettyyn makailunvarausjärjestelmä ohjelmistosovellukseen, joten sen käyttö edellyttää uutta nopeaa tietoliikennetekniikkaa kuten ISDN, GSM-data ja kiinteitä yhteyksiä.

2.3.6 Uudet yritykset

Vuosien 1990 - 1993 aikana syntyi Kuusamoon kaksi uutta tietotekniikkaan ja telematiikkaan toiminta-alueeltaan liittyvää yritystä. Nämä yritykset syntyivät välillisesti Kuusamolaisen tietoyhteiskuntakehityksen tuloksena sekä markkinoiden kehittyessä alueella. Syntyneet yritykset olivat:

*POLARGIS Ky perustettiin vuonna 1992. Yritys on erikoistunut
GIS (paikkatietojärjestelmä) toteutukseen ja konsultointiin.

*MAISEMAKARTTA Mirja Mustonen perustettiin vuonna 1993.
Yritys on erikoistunut kehittämään uusia maanmittausmenetel-
miä erityisesti harvaanasutuille alueille. Yritys käyttää GPS sate-
liittipaikannustekniikkaa ja erikoisohjelmistoja kehittäessään op-
timoituja menetelmiä maanmittaukseen erityisesti laajoille ja
harvaanasutuille alueille.

2.4 Kolmas kehitysvaihe 1995 - 1997

Kolmas kehitysvaihe sai varsinaisesti alkunsa monesta erillisestä tekijästä, joista tärkeimmät olivat:

* Erityinen telematikkastrategia, joka tehtiin Kuusamossa 1995,

*”Suomi tietoyhteiskunnaksi” - valtiovarainministeriön kansalli-
nen strategialinjaus 1995,

*EU:n 6- alueohjelma sekä

*Voimakas Koillismaan alueen seutukuntakehityksen alkaminen.

2.4.1 Koillismaan tietoverkko -projekti(1995 - 1997)

Koillismaan tietoverkko -projekti oli pääprojekti koko kolmannen kehitysvaiheen aikana (1995 - 1997).

Koillismaan tietoverkko -projekti perustuu Koillismaalle (Pudasjärvi, Taivalkoski ja Kuusamo) 1994 laadittuun seutukunnan kehittämisohjelmaan. Kehittämisohjelman mukaan hyvät tietoliikenneyhteydet ja informaatiotekniikan hyväksikäyttö auttavat uusien yritysten syntymistä ja jo olemassa olevien toimintojen laajentumista, kilpailukyvyn parantumista sekä luo lisää työpaikkoja. 

Projektin aloittaminen perustui havaittuun tarpeeseen luoda tietoverkko palvelemaan alueen paikallisia asukkaita, matkailijoita, yrityksiä, kuntia sekä oppilaitoksia Koillismaan alueella.

Pääprojekti jakaantui kolmeen erilliseen osaprojektiin seuraavasti:

A)Nopean fyysisen tietoverkon rakentaminen,

B)Palveluverkon luominen ja

C)Opetusverkoston kehittäminen.

Koillismaan tietoverkko -projektin toteuttaminen

Kaikilla osaprojekteilla oli omat erilliset projektisuunnitelmat ja ne aloittivat toimimaan erillisinäosakohtaisesti rahoituksien selvittyä.

A) Nopean tietoverkon rakentaminen

Nopean tiedonsiirtoverkon rakentamishanke perustui ajatukseen, että tietoverkkojen ja -palvelujen tarjoaminen joustavasti ja kohtuulliseen hintaan vaatii järjestelmällistä ja kauaskantoista suunnittelua. Teknisesti varmatoimisen, riittävän siirtokapasiteetin ja joustavuuden omaavan tietoliikenneverkon aikaansaaminen antaa hyvät mahdollisuudet nykyaikaiseen tehokkaaseen työskentelyyn.

Fyysisen tiedonsiirtoverkon aikaansaamisen lisäksi hankkeessa oli tavoitteena järjestää verkonperus-, varus- ja tukipalvelut sekä luoda toimintamalli tietoverkkojen hyväksikäytölle. Hankkeeseen osallistui Koillismaan kuntien lisäksi TELE.

B) Palveluverkoston luominen

Vuosien 1990 - 1993 aikana läpiviedyssä TELMO Kuusamoon -hankkeessa toteutettiin alueellinen tietoverkko, joka on ollut käytössä vuodesta 1992 lähtien. Palveluverkko projektin tavoitteena on kehittää Koillismaan laajuinen tietoverkkopalvelukokonaisuus, joka palvelee kuntalaisia, yrityksiä, ja muita eri käyttäjäryhmiä. Kehittämistyön perustana on Koillismaalle rakennettava nopea tiedonsiirtoverkko, jossa voidaan siirtää niin tekstiä, grafiikkaa kuin liikkuvaa kuvaa. Hankkeen aikana on tavoitteena saada aikaan Koillismaan tietoverkkopalveluiden laajamittainen kokeilu, jossa on mukana edustava joukko koillismaalaisia palvelutuottajia sekä julkishallinnon että elinkeinoelämän puolelta. Lisäksi projektin tavoitteena on tietoverkon käytön laajentamiseksi kiinnittää erityistä huomiota käyttökulttuurin kehittämiseen eri käyttäjäryhmien keskuudessa.

Palveluverkko-projekti jakaantuu kahteen osahankkeeseen:

-Suunnittelu- ja toteutushanke, joka toteutettiin vuoden 1996 ai-
kana. Hankkeessa keskityttiin lähinnä suunnittelutyöhön käyttä-
jien ja palvelutuottajien joukossa sekä ohjelmistosuunnittelun ja
-toteutukseen. Hankkeen aikana on kehitetty edelleen jo olemas-
sa olevia palvelujärjestelmiä ja myös uusia tietoverkkoratkaisuja.

- Käyttöönottohanke (Koillismaan yritysverkosto), joka toteutettiin vuoden 1997 aikana. 

C) Oppimisverkoston kehittäminen

Kuusamossa on kertynyt kokemusta etä- ja monimuoto-opetuksen käytännön työstä useiden pidempiaikaisten koulutustapahtumien kautta, joissa on käytetty hyväksi modernia koulutusteknologiaa.

Koillismaan oppimisverkosto -hankkeessa, joka alkoi keväällä 1996, on tavoitteena luoda alueelle oppilaitosten ja asiakasorganisaatioiden välinen verkosto. Tehtäviin kuuluu mm. opetusresurssien yhteiskäytön suunnittelu, opettajaverkoston kehittäminen sekä opetussisällön ja -materiaalin kehittäminen. Hankkeen aikana järjestetään useita pilottikoulutuksia, joissa oppimisverkoston toimivuutta testataan käytännössä. 

Hankkeen yksilöityjä tavoitteita ovat:

-Oppilaitosten ja asiakasorganisaatioiden välisen yhteistyön toi-
minnallisen mallin kehittäminen.

-Alueellisen oppimiskeskuksen teknisten valmiuksien kehittämi-
nen etä- ja monimuoto-opetuksen tueksi.

-Koulutustarjonnan ja oppimateriaalintuotannon kehittäminen.

-Hallinnon ja oppimistapahtuman ohjauksen tukipalvelujen ja
-järjestelmien kehittäminen.

-Yhteisen koulutussuunnittelun ja -markkinoinnin kehittäminen.

Oppimisverkosto-hanke perustuu sekä perinteisen että etä- ja monimuoto-opetuksen tekniikkojen hyödyntämiseen ja nopean fyysisen tiedonsiirtoverkon käyttöön. Opetuksessa on tavoitteena hyödyntää optimaalisesti mm. neuvottelupuhelimia, audiografiikkalaitteita, videoneuvottelulaitteita, sähköpostia ja tietoverkkoja.

Koillismaan tietoverkko -projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

Projektin käytännön toteutus on lopuillaan, muttei sen tuloksia ole vielä luonnollisestikaan analysoitu. Siitä huolimatta eräitä tuloksia ja kommentteja voidaan, ja on hyvä, huomioida jo tässä vaiheessa

Projektin toteutuksen yhteydessä on havaittu, että päätös projektin toteuttamiseksi hyvin laaja-alainen ja hankkeen jakaminen kolmeen erilliseen osaprojektiin on ollut hyvä. Tämän kaltaisen laajan projektin hajauttaminen tekee itse toteutuksen hallittavammaksi. Tämän lisäksi projektin laaja toteuttaminen on luonut selkeästi uskottavuutta koko hankkeeseen.

Telematiikka-alan kehitysvauhti on nykyään niin nopeaa, että se täytyy huomioida jo tämänkaltaisten laajojen projektien suunnitelmissa. Projektisuunnitelmiin täytyy myös jättää ”tilaa” uusille esille tuleville tarpeille ja vaatimuksille.

Projektit, joissa pääasiassa luodaan uusia perusrakenteita alueelle ja sen pitkäjänteiseen kehittämiseen vaatii toteutukseen riittävästi hyvin motivoituneita ihmisiä.

Laaja projektitoteutus, jossa on mukana paljon ihmisiä ja erilaisia aktiviteettejä, asettaa suuria vaatimuksia projektin hallintoon, tiedottamiseen ja päätöksentekoon. Näiden tekijöiden hallintaan ja sujuvuuteen täytyy keskittää tarpeeksi huomiota ja resursseja.

2.4.2 Pohjois-Suomen tiedon valtatie -projekti (1996)

Pohjois-Suomen tiedon valtatie projekti luotiin tavoitteena tukea ja auttaa Pohjois-Suomen aluetta, mukaan lukien Kuusamo, hyödyntämään modernin tietoliikennetekniikan sovelluksia mm. seuraavilla tavoilla:

-parantaa alueen yritysten kilpailuasemaa,

-varmistaa miellyttävät asumisolosuhteet alueen asukkaille,

-houkutella uusia yrityksiä alueelle ja

-kehittää uusia tuotteita.

Pohjois-Suomen tiedon valtatie -projektin suunnittelu

Päätös projektin aloittamisesta perustui seuraaviin taustatekijöihin:

-Muutos tietoyhteiskunnan suuntaan ja tämän kehitysprosessin
kiihtyminen on havaittu palvelevan hyvinvoinnin, talouskehi-
tyksen ja kansallisen menestymisen kulmakivinä ympäri maail-
maa, ja

-Suomi ja erityisesti Pohjois-Suomi pitää sisällään hyvin korkeata-
soista asiantuntemusta tietoliikennetekniikan ja siihen liittyvien
palveluiden kehittämisessä. Toisaalta Pohjois-Suomessa olevissa
osaamiskeskittymissä tehtävää työtä vaikeuttaa jatkuvasti
tosiasiat, että ne ovat kaukana toisistaan ja kaukana muusta maa-
ilmasta.

Pohjois-Suomen tiedon valtatie -projektin käytännön toteutus

Projektin ensimmäisenä tavoitteena oli tuoda Internet jokapäiväiseksi kommunikaatiovälineeksi. Projektissa mukana olevissa osaamiskeskittymissä tehtiin selvityksiä tietoverkkojen käytön nykytilanteesta. Tätä seurasi tarpeelliseksi havaitun infrastruktuurin, osaamiskeskittymien paikallisten tietoliikennejärjestelmien ja niiden välisten kommunikaatiojärjestelmien suunnittelu.

Pohjois-Suomen tiedon valtatie -projekti: Mitä opittiin? - Johtopäätökset

Projekti oli yleisesti ottaen hyvin menestyksekäs hanke. Siinä luotiin ja tullaan luomaan tulevaisuudessa useita sivutuotteita:

-projektin toteutuksen tuloksena on syntynyt kehittämissuunni-telma ja tämä tulee suuntaamaan ja edistämään tulevaisuuden
projekteja tarpeelliseen kehityssuuntaan Pohjois-Suomessa,

-uusia kehittämisprojekteja on luotu ja tullaan luomaan (esim.
virtuaalitoimisto ja hankkeet matkailualueilla),

-projekti edisti tuloksena syntyvien palvelujen muuntamista tuot-
teiksi ja

-kaikkein tärkeimpänä, projekti edisti konkreettisen yhteistyön
kehittymistä eri osaamiskeskuksien ja niissä toimivien yritysten
välille.

2.4.3 Paikannusprojekti (1996 - 1998)

Paikannusprojektin tavoitteena Kuusamossa on luoda paikannusjärjestelmä palvelemaan koko Koillismaan aluetta ja kehittää digitaalinen kartta palvelemaan paikallisia organisaatioita ja yrityksiä. 

Projektissa on mukana: paikallinen energia- ja vesiosuuskunta, aluehälytytyskeskus, paikallinen sähköyritys, poliisi, paikallinen ohjelmistoyritys (Pehmo Kuusamo Oy) ja projektin koordinoijana paikallinen maanmittaukseen erikoistunut yritys (Maisemakartta).

Projekti aloitettiin koska ei ollut olemassa mitattua koordinaattitietoa alueen keskeisistä ja eri osapuolille tärkeistä paikoista. Projektissa mukanaolevat organisaatiot ja yritykset ovat havainneet jo kauan sitten, että tarkan paikkatiedon (koordinaattitiedon) puute aiheuttaa suuria ongelmia kartoitus ja suunnittelutyössä. Projektissa käytetään GPS satelliittipaikannusta sekä korkealaatuista mittaus- ja laskentajärjestelmää yhdessä GIS/LIS järjestelmän kanssa. Järjestelmä mahdollistaa tehokkaan mahdollisuuden myös muun kuin koordinaattitiedon tallentamiseen. Paikannustieto antaa esimerkiksi mahdollisuuden paikalliselle aluehälytyskeskukselle ja poliisilletehokkaaseen suunnitteluun onnettomuustilanteissa.

2.4.4 Paikkatieto -projekti (1996 - 97)

Paikkatietojärjestelmä = Geographical Information System (GIS)

Paikkatietoprojektin tavoitteena on luoda perusteet koko Koillismaan kattavan paikkatietopalvelun toteuttamiseksi.

Paikkatiedot ovat tietokonemuotoisia kartta- ja rekisteritietoja, jotka kuvaavat mm. luonnonvaroja, maan pinnanmuotoja, maankäyttöä ja -suunnitelmia, maanomistusta, väestöä, asutusta,elinkeinotoimintaa, liikenne- ja yhdyskuntahuollon verkkoja sekä ympäristön tilaa.

Paikkatietoprojekti alkoi valmistelu- ja käynnistymisvaiheella syksyllä 1996. Projektin toteutusvaihe alkoi vuoden 1997 alussa. Projektin valmistelu-ja käynnistymisvaiheen tavoitteena oli selvittää alueen käyttäjien paikkatietotarpeet ja nykyiset olemassaolevat tietovarannot sekä luoda puitteet toteutusvaiheelle sitouttamalla mahdolliset osapuolet mukaan hankkeeseen ja selvittämällä mahdollisuudet tarvittaviin lisäresursseihin.

Projektin käynnistysvaiheen aikana tehtiin seuraavia käytännön toimenpiteitä:

-Yleinen tiedotustilaisuus alueen toimijoille ja sidosryhmille.

-Alueen käyttäjien haastattelut paikkatiedon tarpeiden kartoitta-
miseksi.

-Paikkatietohakemiston kehittäminen, johon talletettiin tiedot
Kuusamontärkeimmistä rekistereistä, kartta-aineistoista sekä
projekteista.

-Tutustuminen alan markkinoilla oleviin palveluihin ja ohjelmis-
toihin.

Projektin valmistelu- ja käynnistysvaiheen tulokset:

-Projektissa mukana olleille kehittyi yleinen näkemys paikkatie-
topalvelujen järjestämisestä.

-Käyttäjähaastattelujen perusteella kehittyi palvelumalli erityyp-
pisten tietotarpeiden tyydyttämiseksi.

-Kehitetty paikkatietohakemisto yhteiskäytön perustaksi.

-Tehty tekniikoita ja palveluja tunnetuksi.

2.4.5 TEPATE-työryhmä (1995 - 1997)

TEPATE-työryhmän, joka perustettiin vuoden 1995 alussa, päätehtävänä oli kehittää ohjelmastrategia seuraaville kolmelle vuodelle telematiikkapalveluteollisuuden liiketoiminta-mahdollisuuksien parantamiseksi. Työryhmässä oli edustajat Kuusamon kunnasta, paikallisista yrityksistä ja muista tahoista, yhteensä 9 henkeä.

Telematiikkapalveluteollisuudella tarkoitetaan telematiikan käyttöön ja kehittämiseen liittyvää:

-teknologian tuotekehitystä ja tuotantoa,

-ohjelmistokehitystyötä,

-tiedon tuottamista ja jalostamista - informaation tuottamista ja
yleensä sisältöteollisuutta,

-telemaattisten palvelujen toteutusta ja tarjoamista sekä

-osaamista ja sen myyntiä kansallisesti ja kansainvälisesti.

TEPATE-työryhmä loi vision vuoteen 2010. Tässä visiossa telematiikkapalveluteollisuus nähdään yhtenä tärkeimmistä liiketoimintamahdollisuuksista Kuusamossa, työllistäen tuolloin satoja ihmisiä.

Työryhmä loi seuraavan ohjelmastrategian:

A. Edellytysten luominen

A.1 Infrastruktuurin kehittäminen

- tietoliikenne- ja verkkoinfrastruktuuri

- verkkojen tukipalvelut

- uudet televiestintäratkaisut

- toimitilat ja palvelut

A.2 Koulutuksen ja osaamisen kehittäminen

- opettajakoulutus

- tietotekniikan peruskoulutus

- tietotekniikan ammattikoulutus

- tietotekniikan hyödyntäminen opetuksessa

- etäopetusyhteistyö

B. Liiketoiminnan kehittäminen

B.1 Veturiyritysten ja -yksiköiden kehittäminen

- selvitys ja yhteistyön luonti

- osaajaverkoston luonti

- yritystoiminnan suosiminen ja tukeminen

- markkinointi ja tiedottaminen

B.2 Olemassaolevien toimialojen telematiikan tukeminen

- julkishallinnon roolin kehittäminen

- matkailun telematiikkasovellusten tukeminen

- telematiikkapalvelujen tarpeiden kartoittaminen

- merkittävien kehityskohteiden tukeminen

- julkispalveluiden saatavuuden kehittäminen

- toimintakentän laajentaminen koko Koillismaalle

B.3 Projektitoiminnan ylläpitäminen

- kehittämispuitteiden luonti

- projektien käynnistämisen tukeminen

- potentiaalisten kehittämiskohteiden hakeminen ja tukeminen.

2.4.6 Tietohallintostrategia (THS) -työryhmä (1995 - 1996)

Tietohallintostrategian, jonka tekemisessä käytettiin VALTAKO-menetelmää, laatimistyön perustana ja lähtökohtana oli kunnan hallintokuntien haastattelut, joissa niiden edustajat esittivät tarpeita tietohallinnolle toimintansa ja tulevaisuuden näköalojen pohjalta.

Tietohallintostrategian laatimistyön tarpeen loivat kuntastrategia, telematiikkapalveluteollisuusstrategia ja Koillismaan tietoverkko-hanke. Voimakkaasti kasvavan informaatiomassan hallinta ja aineiston hyödyntäminen vaatii sekä selkeitä toimintamalleja että tietojärjestelmiä. Digitaalisen materiaalin lisääntyessä tarvitaan myös tallennus- ja tiedonsiirtokapasiteettia.

Tietohallintostrategian linjaukset sisältävät nykystrategiat tarkennettuina digitaalisen materiaalin lisääntymisen, tietovarantojen hyväksikäytön, toimintojen hallinnan, tietotekniikan rooli- ja vastuukysymyksien edellyttämillä linjauksilla seuraavilla kolmella alueella: Sovellukset ja tietovarannot, tietotekniikka sekä johtaminen ja organisointi.

2.4.7 TELMED-aktiviteetit

TELMED on yleisnimi hankekokonaisuudelle Kuusamossa, joka sisältää useita erillisiä kokeiluja telematiikan hyödyntämisestä lääketieteen apuna. Kuusamossa on TELMED-kokeilujaollut jo vuodesta 1990 alkaen, jolloin TELESATAMA-projektin resurssein toteutettiin ensimmäiset röntgenkuvien siirtokokeilut Kuusamon terveyskeskuksesta Oulun yliopistolliseen sairaalaan.

Röntgenkuvien siirrot alkoivat jatkuvana toimintana varsinaisesti vuonna 1995 ja jatkuvat edelleen. Käytännössä siirrot tapahtuvat nykyään siten, että valmiit röntgenkuvat skannataan digitaaliseen muotoon, jolloin ne voidaan siirtää ISDN-tekniikkaa käyttäen erikoislääkärillelausuntoa varten. Röntgenkuvia siirretään nykyään sekä ei kiireellisissä tapauksissa että päivystyksessä. Siirretyt röntgenkuvat arkistoidaan digitaalisessa muodossa ja tulevaisuudessa on suunnitelmana arkistoida keskitetysti kaikki röntgenkuvat.

Videoneuvottelutekniikkaa on Kuusamon terveyskeskuksessahyödynnetty monipuolisesti mm. normaaleihin etätyöneuvotteluihin, -työnohjaukseen ja
-koulutukseen. Videoneuvottelutekniikan hyödyntämiseen kliinisessä konsultaatiossa on tehty ensimmäisiä kokeiluja ja toiminnan on suunniteltu laajenevan tulevaisuudessa. Suunnitelmissa on myös kehittää ja ottaa käyttöön tekniikkaa joka mahdollistaa silmän mikroskooppikuvien reaaliaikaisen siirtämisen asiantuntijalausuntoja varten. Tulevaisuuden visioina on laajentaa telematiikan hyödyntämistä potilaskonsultaatioon ja organisaatioiden väliseen tiedonsiirtoon.

TELMED-hankekokeilut Kuusamossa ovat valtakunnan ensimmäisiä alan hankkeita, joissa pyritään aktiivisesti tuotteistukseen.

2.4.8 Uudet yritykset

Vuosien 1995 - 1996 aikana syntyi Kuusamoon kolme uutta tietotekniikkaan ja telematiikkaan toiminta-alueeltaan liittyvää yritystä. Nämä yritykset syntyivät välillisesti yleisen tietoyhteiskuntakehityksen luomina sekä markkinoiden kehittyessä alueella.Syntyneet yritykset olivat:

*Canon-Adrex perustettiin vuonna 1995. Yritys myi toimistotar-
vikkeita ja tietokoneita. Yritys luopui tietokonemyynnistä 1996
jolloin nämä toiminnot liitettiinKoillis-Infot Oy:hyn. Yritys
jatkaa edelleen Canon toimistotekniikan myyntiä.

*Proteam Ky perustettiin vuonna 1995. Yritys aloitti tietokone-
tekniikkaosastonsa vuoden 1996 alussa. Automaatiosuunnittelun
lisäksi koulutus ja eteenkin ohjelmistoalihankinta ovat nousseet
tärkeäksi.

*Kuva Fantasia Ky perustettiin vuonna 1996. Yritys on valoku-
vauksen lisäksi erikoistunut digitaaliseen kuvankäsittelyyn. Yri-
tys hyödyntää sofistikoituneita ohjelmistotyökaluja kehittäessään
sekä multimediaa ja WWW-sivuja.

 

3.KYMMENEN VUODEN JÄLKEEN 1997...

Viimeinen kappale esittää koottuna nykyisen tilanteen Kuusamossa tapahtuneessa telematiikan ja tietotekniikan alan hyödyntämiskehityksessä. Samalla se kertoo tiedossa olevista lähitulevaisuuden kehityshankkeista ja kehityksestä yleensä.

Menestymiseen vaikuttavat tekijät

On löydettävissä viisi pääasiallista tekijää jotka tekevät telematiikan hyödyntämisen mahdolliseksi alueella:

A. Tietoisuus ja käyttökulttuuri

-alueen asukkaille on syntynyt tietoutta telematiikan tarjoamista
mahdollisuuksista jokapäiväisen elämän kannalta

-organisaatioiden jäsenet osaavat käyttää tietotekniikkaa tehos-
taakseen työtään tai muuta toimintaansa organisaation hyväksi

-päätöksiä ja aluestrategioita tekevät viranomaiset ja luottamus-
henkilöt tuntevat tietotekniikan hyödyntämisen mahdollisuudet
ja riskit

B. Osaaminen

-alueen asukkaat osaavat käyttää tietotekniikkaa jokapäiväisessä
elämässä

-alueella tarvitaan alan ammattilaisia, jotka osaavat suunnitella,
kehittää ja rakentaa alueen asukkaiden ja organisaatioiden tarpei-
siin sopivia tietojärjestelmiä

C. Palvelut

-alan ammattilaisten osaaminen pitää osata muokata myytäviksi
palveluiksi, joita alueen asukkaiden on helppo ostaa ja käyttää

-myytävien eli näkyvien palvelujen takana oleva osaaminen
täytyy kehittää mahdollisimman tehokkaaksi ja kustannussääs-
töiseksi

D. Informaatio/tietokannat

-tiedon keruu ja jakelu alueen asukkaille vaatii paljon aikaa ja vai-
vaa sekä asettaa suuret vaatimukset tietojärjestelmille; niiden pi-
tää olla helppokäyttöisiä niin tiedon vastaanottajan kuin jakeli-
jankin kannalta

-informaation jakelun tehostamiseksi ja joustavamman päivityk-
sen kannalta olisi usein järkevää kerätä taustalla tarvittava tieto
tietokantoihin ja tietojärjestelmiin

E. Infrastruktuuri

-jotta voidaan taata tarpeeksi luotettavat verkkopalvelut, siihen
tarvitaan riittävän ajanmukainen infrastruktuuri (tietoverkko,
tekniikka, palvelimet jne.) laitteineen.

Tehdyt toimenpiteet ja niiden vaikutukset vaiheiden 1 - 3 aikana

Seuraava kuva on piirretty tehtyjen toimenpiteiden ja niiden vaikutusten havainnollistamiseksi. Ensimmäinen palsta esittää edellisessä kappaleessa esitellyt tekijät ja palstat 2 - 4 esittävät tähtien muodossa vaikutukset eri kehitysvaiheiden aikana. Suurimmaksi osaksi perusteina on käytetty sarakkeiden ylälaidassa mainittuja projekteja, joitakin yksittäisiä tähtiä on jaettu myös muiden pienempien mutta tärkeiden kokeilujen perusteella.
 

Jakso 1

Näissä ensimmäisissä kokeiluissa korostui strategiasuunnittelun tärkeys, huomattavaa on että suurin osa tällöin tehdyistä strategioista ovat voimassa vielä tänäkin päivänä. Myös tärkeää tietoa siitä miten tärkeää yleinen tietotekniikan tuntemus ja soveltuvan tekniikan olemassaolo ovat kehitykselle.

Jakso 2

Telmo Kuusamoon -projektin aikana kertyi kokemusta ja tietoa lähes kaikilta osa-alueilta. Kaksi jälkeenpäin tärkeimmäksi osoittautunutta ovat 

-kokemukset tietojärjestelmille asetettavista vaatimuksista
(=helppoja käyttää) kun kerätään ja jaetaan informaatioita pai-
kallisen tietoverkon kautta

-kokemukset käynnissä olevista ja menneistä projekteista opittiin
jalostamaan uusiksi strategioiksi ja suunnitelmiksi tietotekniikan
hyödyntämiseksi alueen kehityksessä.

Jakso 3

Resursseja haettiin useammalta taholta ja uusia yhteistyökumppaneita valjas-
tettiin uusiin projekteihin jakson 2 aikana ja jakson 3 aikana tietoyhteiskunnan kehitykseen tehdyt investoinnit ovat merkittäviä. Kolmen kunnan (Kuusamo, Pudasjärvi ja Taivalkoski) alueella tehtiin laaja haastattelukierros alueen yrityksiin ja yhteisöihin. Näiden tulosten perusteella suunnitelmat tietoverkon palveluista laajenevat ja kehittyvät edelleen. Suurin osa jakson 3 rahallisista investoinneista on kuitenkin tehty fyysisen verkon eli infrastruktuurin saamiseksi ajan tasalle nykytekniikalla. Tämä on mahdollistanut useamman seuraavan vuoden kehityksessä pysymisen ilman mittavia lisäinvestointeja. Strategioiden korjaamisen ja päivityksen merkitys on korostunut näinkin pitkäaikaisen projektin kuin Koillismaan Tietoverkko aikana. Alalla tapahtuva huima kehitys on asettanut hankkeen johtoryhmän suuren haasteen eteen pysyä kehityksessä mukana ja olla valmiina muuttamaan suunnitelmia tarpeen vaatiessa.

Nykyinen tilanne

Yhteensä-sarake näyttää tilanteen jossa olemme tällä hetkellä jaksoilla 1 - 3 tehtyjen toimenpiteiden ja päätösten ansiosta. Kuten kuvasta näkyy, parhaiten hallinnassa olevat menestystekijät ovat:

-tietoisuus strategia-suunnittelun tärkeydestä päättäjä-tasolla

-infrastruktuuri

Osiot jotka ovat sillä tasolla etteivät ole kehityksen este:

-asukkaiden tietotekniikan käytön osaaminen

-informaatioita alueen asukkaille jaeltavaksi julkishallinnon puo-
lelta on kiitettävästi

Osiot jotka vaativat jonkin verran lisää huomiota:

-asukkaiden tietoisuus ja käyttökulttuuri

-tietojärjestelmien rakentajien osaaminen vastaamaan organisaati-
oiden ja yritysten tarpeita

-näkyvien ja näkymättömien palvelujen kehitys sekä niiden
markkinointi

Tekijät jotka vaativat välitöntä huomiota:

-paikallisten yritysten ja yhteisöjen tietoisuus ja käyttökulttuuri

-paikallisten tietojen keruu tietokantoihin tehokkaampien ja jous-
tavammin päivitettävien informaatio-palvelujen takaamiseksi

Tulevaisuus

Tässä viimeisessä sarakkeessa kerrotaan vuoden 1997 aikana käynnistyvien kehityshankkeiden vaikutukset tulevaisuuden kehitysnäkymiin:

A. Verkostoituminen; tie menestykseen -kurssit yrittäjille ja yritysten työntekijöille keväästä 1997 alkaen

- tietoisuus ja käyttökulttuuri organisaatioissa paranee

B. On perustettu palvelukeskus markkinoimaan, myymään ja järjestämään käytön tuen tietoverkon käyttäjille kolmen kunnan, Telecom Finland Oy:n, ICL Data Oy:n ja Koillissanomat Oy:n toimesta

- sekä näkyvien että taustalla vaikuttavien palvelujen kehitys vuoden 1997 aikana

C. Infrastruktuurin riittävyyden takaamiseksi projekti jatkuu vuoden 1997 aikana

- kehittäen itse verkkoa ja sen palveluja yhteistyössä Palvelukeskuksen kanssa

D. GIS-projekti

- Kuusamon paikkatietojen tallennukseen ja järjestämiseen tietokantoihin on alkamassa vuonna 1997

E. Matkailuinformaation liittäminen Pehmo-Kuusamon matkailuvarausjärjestelmään

- kartat, yms.